Toinen viikko bikini fitnestä takana

Heti maanantaina suuntasin salille tekemään käsitreenin. Oli huippu fiilis kun tiesi jo miten liikkeet tehdään eikä koko ajan pitänyt luntata lapusta sarjojen pituuksia yms. Painojen kanssa on edelleen vähän etsimistä, että löytyy tarpeeksi isot mutta ei liian isot.  Treeni kulki siis hyvin ja salin jälkeen oli vuorossa cardio combat. Elixian versio body combatista on ihan samanlaista nyrkkeilyä ja potkimista. Kädet oli hyvin hellänä illalla kotona. Jumpan aikana jo tuntui, että mun kädet on kuin keitetyt spagetit mutta kyllä sitä tuli iskettyä siltikin.

Tiistaina en ehtinyt liikkumaan yhtään. Olin lupautunut pitämän Tupperware kutsut ja niitä varten piti tehdä valmisteluja kuten siivota ja leipoa.  Ja arvatkaa vain sorruinko illalla syömään omenapiirakkaa vaniljakastikkeen kera. Olin ollut koko päivän yksin lasten kanssa ja iltaan mennessä alkoi hermot olla niin loppu, että sorruin vain parantaakseni omaa mieltä. Lohturuokaa!! Niin vain tuli parempi mieli ja jaksoin aloittaa nukutusrumban hyvällä mielellä. Tosin kamala mørkkis tuli heti.

Keskiviikko meni jo taas treenien merkeissä. Pari puolen tunnin jumppaa kävin vetämässä. Jalat painoi tonnin eivätkä tahtoneet liikkua mihinkään. Haukotuksista ei tullut loppua jumppien aikana joten siirsin jalkatreenin seuraavaan päivään.

Torstaina oli vuorossa jalkapäivä ja vatsat. Kyykkyjä, kyykkyjä ja lisää kyykkyjä. Peppu tykkää! Salin jälkeen jäin vielä love2dance tunnille. Siellä on kyllä niin hauskaa. En ole aiemmin tanssitunneista tykännyt mutta se on johtunut ihan vain siitä, etten ole uskaltautunut niille tunneille.  Siellä tuntee olevansa välillä balettitanssija, välillä tuntee olevansa Kuuban rannoilla jammaamassa ja välillä rap- tähti. Tunti on monipuolinen ja siellä virtaa hiki!

Perjantaina oli vuorossa käsitreeni (hauikset ja ojentajat). Jäin vielä salin jälkeen cardio energyyn (30min) ja shape ( 30min) tunnille.

Lauantaina pidin lepopäivän. Lihakset oli aikamoisessa kohmeessa joten lepo tuli tarpeeseen.

Herkkuja tuli tehtyä sunnuntaina mutta en itse syönyt niitä.

Sunnuntaina kävin tekemässä pikaisen salitreenin eli maastavedot ja jalkakyykyt. Tämän jälkeen menin easy step tunnille jonka kesto oli 45 minuuttia. Saliohjelmaan kuului tälle päivälle pohjeliikkeet seisten ja istuen joten steppilaudalle hyppely otti todellakin pohkeisiin. Jäin vielä vartin pituiseen keskivartalotreeniin koska tämän päivän ohjelmaan kuului myös vatsat.  Vaikka salitreenejä ei pystykään kokonaan korvaamaan jumpalla niin ainakin osan saan tehokkaammin tehtyä tunnilla kuin itsekseen kuten vatsat. Niitä en saa itse tehdyllä treenillä hapoille jolloin keskivartaloon keskittyvät tunnit ovat ihan loistojuttu.

Tällä viikolla tuli liikuttua yhteensä 13 kertaa.
4 salitreeniä
6 aerobista
3 keskivartalojumppaa

Paino putosi viikon aikana 400g. Viikon aikana on käyty alemmissakin painolukemissa mutta tänään on ns virallinen punnituspäivä joten vertaan aiemman viikon lukua aina maanantain lukuun.  Harmittavan hitaasti putoaa paino. Kiinteytymistä on kyllä tapahtunut ja se sentään kannustaa jatkamaan tätä touhua. :)

Elämäni aakkoset

Aamut on ihania vaikka vähän kaoottisia tällä hetkellä.

Baarit on jäänyt kokonaan pois elämästäni. Ei suorastaan enää edes huvita lähteä juopottelemaan saati selvinpäin baariin.

Coca-cola on ollut iäsyyden elämäni eliksiiri. Siirryin tavallisesta zeroon jokunen vuosi sitten ja nyt se on jäänyt melkein kokonaan pois. Välillä voin käydä ostamassa pikku pullon kun oikein kovin tekee mieli jotain herkkuja.

Dödö. Ilman dödöä en voisi elää tai ehkä voisin mutta en haluaisi edes kokeilla voisinko olla ilman.

Elixia. Missä muuallakaan treenaisin kun tutussa  ja turvallisessa Elixiassa.

Facebookissa tulee vietettyä aikaa välillä enemmän, välillä vähemmän.

Grit plyota olis hauska päästä kokeilemaan.

Harrastuksia pitää aina olla. On se sitten puutarhan hoitoa tai ryhmäliikuntaa.

Iloinen. Tuntuu, että nykyään olen yhä harvemmin koko päivän iloinen. Johtuuko kaikesta stressistä vai väsymyksestä vai dieetistä niin en osaa vastata. Toivoisin tähän asiaan muutosta hyvin pian.

Juoksemisesta on tullut uusin innostukseni.

Kahvi. Ilman sitä ei aamu lähde liikkeelle. Voin miettiä jo illalla kuinka ihanaa on aamulla herätä aikaisin ja saada kupin kahvia. Ensimmäistä kuppia ei ikinä ehdi juomaan kuumana.

Liikunta on kuulunut elämääni aina epäsäännöllisen säännöllisesti.

Money. Rahaa kun olisi enemmän niin helpottaisi kyllä elämää kummasti.

New yorkiin olisi haaveissa päästä uudelleen. Olen ehtinyt viettää siellä vain yhden päivän, joten hieman pidempi reissu olisi ihana.

Oma. Se mikä on minun, ei ole sinun.

Positiivisuus. Haluaisin olla positiivisempi ihminen.

Quiet. Joskus toivon, että päivällä saisin edes hetken olla omassa hiljaisuudessa.

Rahkasta on tullut ihan lemppari ruoka. Voisin syödä sitä mielin määrin.

Saaristossa mieli lepää. Mikään ei ole ihanampaa kuin mennä saaristoon vanhempien luokse ALL
inclusive periaatteella.:D

Tanssiminen on hauskaa. Tykkään käydä ihan lavatansseissa kesäisin.

Uinnista tykkään hirveästi. Aika vain ei riitä sen harrastamiseen.

Vauhtia ei meidän elämästä puutu. Kaksi pientä lasta ja kaksi isoa koiraa vauhdittavat elämäämme
hyvinkin paljon.

Wife. Vaimoksi tuleminen ei muuttanut meidän suhdetta yhtään. Minun sukunimeni vaihtui mutta muuta muutosta ei.

Xyclingista en juurikaan enää välitä vaikka joskus se on ollut ykkös juttuni. Tehokasta se olisi mutta armottoman tylsää.

Zumbasta olen alkanut pitää. Olen kokeillut sitä parissakin eri paikassa aiemmin mutta niistä on jäänyt vain hölmö olo. Nyt jopa nautin Zumba tunneista.

Yksinolo on kurjaa ja olenkin onnellinen perheestäni.

Åland. Sinne kunpääsisi kesällä nauttimaan raikkaasta meri-ilmasta.

Äiti. Äitinä olo ja oma äitini ovat minulle tärkeitä.

Öttiäinen. En vihaa kesässä mitään niin paljon kuin kaiken maailman öttiäisiä eli hyttysiä, hämähäkkejä, muurahaisia, kärpäsiä, paarmoja, mehiläisiä yms.

Positiivisuutta tähän päivään

Tänään on ollut hyvä päivä tai ainakin olen ollut hyvällä tuulella. Viime yönä nukuin tosin yhtä huonosti kuin muinakin öinä mutta olen jaksanut tämän päivän yllättävän hyvin.

Kävin salilla tekemässä kunnon tehokkaan käsitreenin ja loput mehut kävin jättämässä cardio energy ja shape tunneille. Nyt on kyllä niin kaikkensa antanut olotila. Jalat on ihan hapoilla. Kädet on vetelät kuin keitetyt spagetit.  Juuri eilen sanoin kaverilleni salitreenit ja jumpan jälkeen, että miksi on sellainen olo kuin ei olisi tehnyt mitään. Nyt voin kertoa, että on sellainen olo etten jaksaisi liikkua metriäkään ellei ole pakko. Huomenna tiedossa siis lepoa ja korkeintaan touhuamista pihalla.

Hetken pitää vielä odotella ennen kuin pääsee herkuttelemaan päivällistä. Hauskaa viikonloppua kaikille! Sää ei ole tällä hetkellä mitä parhain mutta huomiseksi on luvattu aurinkoa. :)

Voi luoja mikä väsymys

Voisin vaipua koomaan ja herätä nukuttuani vaikka vuoden. Oon niin väsynyt, etten tahdo tolpillaan pysyä.  Koko kropan väsymys. Eilen jumpassa haukottelin niin, että hävetti. Miten voi cardio energy tunnilla ehtiä haukottelemaan rientäessä pitkin salia sinne tänne? Tarkoitus oli jäädä vielä salille tekemään jalkatreeni mutta en vain pystynyt. Fyysisesti sattui kun väsytti niin. Toivoin vain pääseväni kotiin nukkumaan.

Väsymys ei johdu dieetistä vaan valvotuista öistä. En valvo öitä omasta tahdosta vaan  flunssainen pikku mies pitää hereillä. Jos ja kun pikku mies nukkuu niin tyttö herättää milloin minkäkin asian takia. Viime yönä kuuli muka outoja ääniä. Hmm.. Itse en ainakaan kuullut mitään.. Seuraavaksi herätti taas pikku mies ja samaan aikaan kuulin kuinka hiiri nakersi jossain lähellä. Argh! Miten voikin olla ärsyttävä ääni? Herättyäni vielä useamman kerran yön aikana aamulla seitsemältä nousu sängystä tuntui ihan mahdottomalta. Viime yönä ei sentään kumpikaan koirista halunnut ulos oksentamaan. Sekin on toistunut tässä viikon aikana joka yö paitsi viime yönä.

Aamusta asti ollut ihan koomainen olo vaikka kahvia on mennyt päivän aikana hyvinkin runsaasti.  Käytiin sentään lasten kanssa ruokaostoksilla ja sen jälkeen ollaan vain oltu. Olen yrittänyt ottaa päiväunia pienemmän ollessa päiväunilla mutta mikään ei tunnu tainnuttavan isompaa edes rauhoittumaan saati nukkumaan. Kohta uusi yritys salille jalkatreenin pariin ja vielä sen jälkeen aerobista love2danceen. Illalla toivon mukaan saa mennä suoraan nukkumaan.

Aurinkoisin terveisin

Huono omatunto ystävistä

Tuntuu, että olen kaltoinkohdellut ystäviäni viime ajat. Monesti mietin jopa useita kertoja päivässä, että laitanpa viestin sille ja sille kaverille mutta en saa aikaiseksi. Yksinkertaisesti on liian monta rautaa tulessa samaan aikaan. Minun pitäisi oppia ottamaan rennommin, mutta kun en osaa. Haluan, että kämppä on siisti, pyykkikoriin tyhjä, lavuaari tyhjä astioista, ruuat valmiina ja sängyt pedattu. Onko se liikaa vaadittu? Ilmeisesti koska laiminlyön ystäviäni sen takia. Siivoan mieluummin kuin lähden ystävän luokse. Eikä kuulostaakin hullulta? Kyllä kuulostaa mutta sellainen minä vain olen. En kestä ajatusta sotkuisesta kämpästä.  Nyt tuntuu, että on vielä vähemmän aikaa ystäville kun käyn useasti viikossa salilla ja jumpassa. Onneksi sentään yksi hyvistä ystävistäni käy kanssani siellä.

Osan ystävien kanssa pystyy yhdistämään liikunnan ja juoruiluun vaikka lenkin merkeissä mutta sitten on näitä joiden luokse pitäisi oikeasti mennä kyläilemään. Ne on niitä hankalimpia. Muksut pitäisi saada syötettyä oikeaan aikaan ja nukkumaan silloin kuin väsyttää ja itse pitää sovittaa omat menot jolloin soppa onkin jo valmis. Ikinä ei sovi se aika tai päivä joka meille sopisi. Tässä kohtaa ne tapaamiset sitten aina jääkin kun ei saada sovittua mitään aikaa tai sitten tapaaminen menee hyvin kauas jolloin onkin jommankumman lapset sairaana tms.

Olen aina ollut ystävistä se joka muuttaa omia menoja muiden menojen mukaan mutta nyt olen vihdoinkin päässyt siitä tavasta eroon ja teen juuri niin kuin itse haluan. Miksi minun pitäisi näinkin vanhana miellyttää muita? Jos en kelpaa ystäville tälläisenä niin en halua heitä ystäväkseni.

Poden huonoa omatuntoa myös siitä jos olen jo sopinut menoa ja meitä kysytään leikkimään naapuriin. Miksi minun pitäisi potea huonoa omatuntoa omista menoistani? Kyllähän minulla saa olla menoja. Kaikilla on menoja.  Näissä tapauksissa minun tekisi aina mieli perua aiempi meni ja mennä naapuriin, mutta en tee sitä.

Mietin siis aivan liikaa. Mietin ihmisten sanomisia ja koen ne useimmiten negatiivisena vaikka niitä ei olisi tarkoitettu niin. Pohdin viime yönä milloin minusta on tullut näin negatiivinen murehtija. Miksi en voi vain elää normaalia elämää ja antaa ihmisten puheiden olla? Mitä sen on väliä mitä joku ajattelee minun laihduttamisesta tai tavasta kasvattaa lapsiani? Se olen minä joka seuraukset joudun jokatapauksessa kestämään eikä kukaan muu.

Nyt on viikon purnaukset saatu puettua sanoiksi. Jos jaksoit lukea näinkin pitkälle niin onnea vain. :D