Kun suklaa ei edes maistu

Viimeksi alku keväästä olen ollut yhtä kipeä kuin nyt. Nenä on ihan tukossa ja niistämällä ei tule mitään ulos. Ärsyttävää. Mulla kutiaa korvatkin ihan mielettömästi. Lääkäri katsoi korvat töissä ollessani mutta terveet on. Sain kuitenkin tippoja joita sinne laitan ja kutina kyllä helpottaa,mutta hetkeksi. Todella turhauttavaa. Ääni on pomon sanojen mukaan honottava. Siltä kyllä tuntuukin. Töissä olin perjantaina ihan pää jäässä mutta sitkeästi sinnittelin työpäivän loppuun asti. Kuumetta ei ole, mutta aika harvoin sitä mulla onkaan.

Samanaikaisesti olen kärsinyt vatsavaivoista. En tiedä johtuiko chi-siemenistä vai jostain muusta, mutta vatsa rauhottui kun jätin nuo siemenet pois. Kokeilen jossain vaiheessa uudestaan pienemmällä annostuksella. Sainpahan kerrankin aineenvaihdunnan kunnolla toimimaan,ehkä hieman liikaakin. :D

Väsymys painaa edelleen ja nyt kipeänä vielä enemmän. Toivon niin, että kilpirauhasarvot kohentuisi pian.  Haluan olon taas normaaliksi.  On raskasta olla jatkuvasti huonolla tuulella. Mä tosissani yritän olla kotona hyvällä päällä ja jaksaa touhuta perheen haussa mutta kun pinna palaa nollasta sataan sekunnissa niin ei ole kyllä helppoa. En valita enempää siitä.

Perjantaina pääsin seuraamaan urheilua joka mua ei varsinaisesti kiinnosta yhtään, nimittäin rallia. Meidän kylätiellä pidettiin sm-kisojen erikoiskoe 1. Olihan se jänskää katsella omalta pihalta kovaa vauhtia ohi kiitäviä autoja.  Meidän kohdalla ei sattunut mitään yllättävää eli kukaan ei ajanut ulos mutkasta. Hieman odottelin enemmän actionia. Esikoinen kyllästyi vähän ennen rallin loppua mutta hienosti jaksoi melkein pari tuntia pihalla seisoskella autoja katsomassa.

Laihduttaminen on ollut taas vaikeaa. Kipeenä ollessa ei ole jaksanut tehdä ruokaa eikä ole pystynyt liikkumaan. Tai en ole uskaltanut lähteä lenkkeilemään ettei paraneminen pitkity.  Perjantain kunniaksi ostin suklaata kotiin mutta mies söi esikoisen kanssa kummatkin levyt kun mulle ei maistunut. Se kertoo, että olen todella kipeä kun suklaa ei maistu.  Toivon niin, että flunssa häipyisi pian, jotta pääsen juoksemaan.  Kroppa ja mieli tarttee liikutusta.

Viime viikkoina on näkynyt ihn mielettömän hienoja sateenkaaria. Miten niiden kuvaaminen vaan voi olla niin vaikeaa? :)

Pikaiset kuulumiset sairastuvalta.

Koko perhe on nyt sitten flunssan kourissa. Ensimmäisenä sairastuivat lapset ja sitten aikuiset. Pää on särkenyt jo viikon verran ja olen odotellut flunssan pukkaamista. Mulla oli kurkku viime yönä älyttömän kipeä ja nieleminen oli täyttä tuskaa. Yön aikana oli pakko juoda aina välillä, että kurkun kipu olisi vähän hellittänyt. Me ollaan kyllä niin huonosti aina valmistauduttu syksyyn ja flunssaan, ettei meillä juuri Buranaa kummempia lääkkeitä löydy paitsi lapsille. Kurkkupastillit ja yskänlääke vois olla ihan hyvä juttu ostaa varastoon näitä tilanteita varten.

Onneksi sairastetaan nyt koska ensi viikolla alkaa miehellä työt ja lapset aloittaa päivähoidon. Toki sitten saavat taas uusia pöpöjä ja varmasti sairastumiset lisääntyy talvea kohden. Harmittaa kyllä olla kipeenä kun ei pääse juoksemaan. Alle kuukausi aikaa seuraavaan puolimaratoonin ja pitäisi päästä treenaamaan. Pakko saada parempi aika kuin viimeksi. :)

Jos sitä sitten pistäisi pään tyynyyn ja koittaisi napata unen päästä kiinni jotta jaksaa huomenna mennä töihin. Flunssan ärsyttävin piirre on kun on kipeä mutta ei nouse kuume. Aika harvoin kovassa flunssassa tuntee itsensä työkykyiseksi. :/

Kymmenen asiaa jotka sinun tulee tietää elämästä.

Löysin miedän pikkuisesta kyläkaupasta ihanan kortin joka oli pakko ostaa piristämään mieltäni.:) En sitä paitsi yleensä osta edes kortteja ellei ole tarvetta sellaiseen mutta tämä kortti pisti silmään niin, että päätyi ostoskoriin.  Siinä sanotaan näin.

1. Anna anteeksi. Ihan kaikille. Eturivin zumbaajille, katalille poikaystäville, vanhemmillesi- itsellesi. 

Mä olen surkea pyytämään anteeksi ihmisiltä, varsinkin mieheltäni. Tämä asia tosin on ehkä helpoimmasta päästä korjata.

2. Pysy uteliaana ja avoimena uusille asioille.

Olen hyvinkin utelias luonteeltani ja avoin kokeilemaan kaikkea uutta. Uudet jutut piristää kummasti mieltä.

3. Liiku säännöllisesti. Nuku. Juo tarpeeksi vettä. Unohda selluliittivoide.

Hahhaa, vai pitäisi selluliittivoide unohtaa. Kuka voi,kuka ei. Mä kyllä murehdin niitä viikottain.  Pyrin sentään liikkumaan useasti viikon aikana ja olen pystynyt nukkumaan jo paremmin. Vettäkin menee nykyään päivän aikana useampi litra mikä on hitonmoinen parannus entiseen 0 litraa päivässä.

4. Elä päiväsi niin, että pystyt illalla katsomaan itseäsi peilistä silmiin.

 Tähän pystyn samaistumaan.




5. Vaikeat ajat eivät kestä ikuisesti. 

Tämä pitäisi muistaa aina kun on surkea fiilis tai kipeä tai on huono rahatilanne. Ne ajat ei tosiaan kestä ikuisesti vaan flunssasta parantuu about viikossa ja mieli paranee jo päivässä. Rahatilanteen korjaamiseen menee pidempään mutta kuinka helpottunut olo on kun vihdoinkin on rahaa jota käyttää eikä tarvitse joka senttiä laskea.  Kokemusta on nimittäin siitäkin.



6. Tee asioita, jotka tulevat sydämestä, vaikka ne eivät kuulostaisi hyvältä Facebookissa.

Kuinka moni jättää jonkun asian kertomatta Facessa koska se ei ehkä kuulosta muiden mielestä hauskalta ? Joudun myöntämään, että joskus on näinkin käynyt.  Toteutan kyllä asioita jotka on mun mielestä hauskoja tai mulle tärkeitä mutta en kaikkea kyllä Facessa kuuluta. 

7. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus. 

Tämä pitäisi tatuoida niin muistaisin sen. Varsinkin nyt laihduttaessa tuppaa ajattelemaan, että seuraavakin päivä on pilalla kun tänään söin kakkua. Pitäisi vain ajatella, että huomenna on uusi mahdollisuus olla herkutta ja silloin mä myös pidän sen lupauksen. 



8. Pyri ajattelemaan ihmisistä hyvää. Paitsi ruuhkassa.

Täytyy myöntää, että tämä kohta tökkii minussa ehkä eniten. Pyrin joo ajattelemaan, että kaikissa meissä ihmisissä on jotain hyvää, pakko olla.  Joissakin sitä vain on enemmän ja toisissa vähemmän.:)

9. Murehtiminen on yhtä turhaa kuin varpaankynsien lakkaaminen talvella.

Mä olen oikea murehtimisen kuningatar. Ei ole asiaa mitä mä en murehtisi. Nykyään osaan jo ottaa vähän lunkimmin mutta joskus joka asia aiheutti kamalan stressin.

10. Muista, että kaikesta huolimatta elämä on suuri ja ihana seikkailu, jonka parhaat hetket 
ovat vielä edessä. 

Mitäs tykkäsitte? Pystyttekö samaistumaan joka kohtaan? :)

Väsymyksen syy selvitetty

Olin viime viikon perjantaina laboratoriokokeissa jossa otettiin kilpirauhaskokeet. Minullahan on kilpirauhasen vajaatoiminta ollut jo vuodesta 2003 ja syön siihen Thyroxinia. Nyt oli kontrollikokeet kuopuksen syntymän jälkeen. Mun piti käydä niissä jo heti syntymän jälkeen mutta en vaan saanut aikaiseksi ja sitten meni lähetekin vanhaksi.

Tänään kävin katsomassa arvot ja meinasi leuka loksahtaa paikoiltaan. T4V oli hyvä mutta TSH  oli 12 kun viitearvot on 0.5-3.6. Ihmekös jos olo on ollut huono, mieli ollut maassa ja on vähän väsyttänyt.  Tästä johtuu varmasti myös nivelkivut joista oon lähiaikoina kärsinyt. Oon yllättynyt siitä, että jaksoin kuitenkin juosta eilen puolimaratonin ja lihakset ei ole yhtään kipeät. Kilpirauhasliiton sivuilla kerrotaan, että kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivien lihakset palautuvat myöhemmin harjoituksista kuin terveillä ihmisillä. Fibromyalgian tyyppiset kivut on myös mahdollisia. Ruokahalu on myös ollut kadoksissa jonkin aikaa ja oon syönyt väkisin esimerkiksi aamiaisen vaikka ei ole yhtään nälkä.

Lääkäri soittaa mulle huomenna ja saan toivon mukaan uuden ohjeistuksen lääkityksen suhteen. Jäin kuitenkin miettimään, että vaikuttaako mm.lisäravinteet, rasvanpolttajat tai jotkut super foodit Thyroxinin imeytymiseen tai ylipäätään kilpirauhas arvoihin? Tuntuu tyhmältä edes miettiä moista mutta en vain keksi mitään syytä miksi lääkitys nyt olisi liian alhainen. Oon joskus syönyt suuremmalla annostuksella mutta silloin on taas nopeasti mennyt liiketoiminnan puolelle ja senkin kyllä tuntee kropassa.

Paino ei ole kyllä noussut. Onneksi! Nyt toivon vaan, että olo ja mieli kohoaa yhtä nopeasti kuin on laskenutkin.  :)

Elämäni ensimmäinen puolimaraton juostu tänää

Siis ihan älyttömän hyvä fiilis.  Ex tempore päätin viikolla ilmottautua puolimaratooniin joka järjestettiin tässä ihan lähellä.  Mua ei jännittänyt alkuun yhtään mutta kun juoksu starttasi niin meinas tulla löysät housuihin. Porukkaa oli yllättävän paljon mutta suurin osa 7,5 kilsan kisassa mukana olevia.

Ennen lenkkiä vielä hymyilyttää.:)

Heti alkuun juostiin lenkki joka kiersi kirkon ja sen vedin hyvin muiden matkassa juosten. Tosin vauhti oli kyllä mulle varmaan aivan liian kova koska sykkeet huiteli 180-190 paikkeilla ja eipä ne juuri koko lenkin aikana paljon alempana ollut vaikka kuinka himmasin vauhtia.  Olisi pitänyt juosta heti alusta alkaen hitammin mutta en halunnut jättäytyä porukasta. Fiksuinta vissiin olisi ollut kyllä tehdä niin.  Matkan aikana nimittäin voimat ehtyivät jatkuvasti.  Enkä voinut juoda paljoa mtakan aikana koska missään ei ollut mahdollisuutta käydä pissalla. Puska pissa olisi ollut ainoa mahdollisuus mutta kun koko ajan juostiin asutuksen tai peltojen keskellä eli ei metsää missään.:(

Vatsassa velloi jostain puolesta välistä matkaa loppuun asti. Ei pystynyt juomaan kuin ihan pieniä hörppyjä ettei lennä oksennus.  Siihen kun lisää väsyneet jalat ja pään jonka toiminta oli mitätöntä niin voitte uskoa kuinka hyvin juoksu kulki.:D  Loppuun asti kuitenkin pääsin ja aika oli surkea 2.30h mutta ei haittaa.  Mä halusinkin vain päästä maaliin ennen kuin kolme tuntia on kulunut.  Se tavoite tuli saavutettua.:)

Perhe oli mua vastassa ja se vasta oli ihanaa.

Reissu perheen kanssa Särkänniemeen

 Käytiin tänään koko perheen voimin Särkänniemessä Soneran tarjottua ilmaista reissua sinne.  Oli ihan huippu reissu ja sää pysyi hyvänä vaikka ennustettiin kovia sateita.    Tämä päivitys sisältää runsaasti kuvia ja vain vähän tekstiä.

 :)

+

 

Canicrossailua vesisateessa ja Chia-siementen maistelua

Kävin eilen koiramme Claudian kanssa juoksemassa spurtteja. Ajatuksena oli juosta ensimmäiset pari kilsaa niin kovaa kuin vaan jaksan ja sitten hölkkäillä kotiin. Siinä kuitenkin kävi niin, että juoksin pari minuuttia täysillä sitten pysähdys jonka aikana keuhkot täyteen happea ja uudestaan. Oli pakko pysähtyä kun tuntui, ettei henki enää kulje. Vedin siis niin täysillä kuin jaloilla pääsin. Claudiakin juoksi kerrankin todella lujaa ja veti hyvin mua mukaansa. Juuri kun oltiin päästy vauhtiin spurteissa niin alkoi satamaan ihan kaatamalla. Käännyttiin kun arvasin, ettei meidän hienohelma Claudia innostu vesisateesta ja näinhän siinä kävikin. Kyllä se kotiin juoksi ja juoksi kovaakin. Välillä oli pakko toppuutella vauhtia kun itse ei olisi enää jaksanut niin kovaa juosta.

Keväällä juostiin enemmänkin Claudian kanssa kun hankittiin silloin juoksuvaljaat mutta nyt kesällä on lenkit hänen osaltaan jääneet kuumuuden takia. Nyt voi taas ottaa mukaan lenkille kun ilmat on viilenneet. Claudia on kyllä kesän aikana kerännyt massaa lisää joten tekee ihan hyvää hänellekin tuo lenkkeily. Saadaan kummatkin kohotettua kuntoa ja painon putoamaan. :)

Huvitti mennä suihkuun kun hiuksistakin vaan valui vettä.Yhtä hyvin olisi voinut mennä shampoot hiuksissa pihalle.:D Lenkin jälkeen ehdinkin pikaisesti syömään ja lähdettiin muksujen kanssa kaverin Me&I kutsuille.

Olo oli eilen kaiki puolin jo parempi. Pientä päänsärkyä on päivittäin mutta edellenkään ei flunssa ole iskenyt. Lienee joku muu syy taustalla päänsärkyyn. :/ Viikonlopuksi on hauskaa tekemistä ja sunnuntain ohjelmasta oon hirmu innoissani. Suoraan sanottuna pelottaa ihan älyttömästi. Siitä en kuitenkaan kerro kuin vasta sunnuntaina lisää. Pidän teitä jännityksessä.:D

Innostuin tänään super foodeista luettuani useita Fitfashionissa olevia blogeja.  Raakasuklaata haluan päästä maistamaan ja tekemään itse. Niin toivoisin, että täällä päin järjestettäisiin joskus raakasuklaa workshop. Ideat olisi enemmän kuin tervetulleita näin ensikertalaiselle.:)  Tilasin mm kaakaojauhetta, msm-jauhetta ja mehiläisen siitepölyä.  Mulla on viime päivinä alkanut nivelet taas särkemään vaikka niissä ei tosiaan ole mitään vikaa. Tutkittu on. Varsinkin ranteet on kipeät ja esimerkiksi lattioiden moppaaminen on tuskallista. Toivon siis, että msm-jauhe auttaisi. Pyrin positiivisempaan ajatteluun.:D  Jos jollain on kokemusta msm-jauheen käytöstä niin mielelläni kuulisin onko ollut hyötyä vai ihan huuhaa-juttua?

Kävin töiden jälkeen Tokmannissa ostamassa ruokataravaa ja samalla näin superfood tuotteita tarjouksessa. Lampsin sinne hyllylle kärryjen kanssa ja mukaan tarttui Chia-siemeniä ja kookosöljyä.  Kuinka monesti mäkin olen mahtanut olla ostamassa kookosöljyä mutta en vain ole viitsinyt ostaa. Nyt mä ostin. Viikonloppuna aion leipoa leipää jonka bongasin jostain blogista.  Kopsasin vain ohjeen,mutta en yhtään painanut mieleen,että kenenkäs blogista sen otin. Hölmö mä.

Chia-siemenet pääsi heti kokeiluun. Laitoin niitä rahkan ja mustikoiden joukkoon. Suoraan sanottuna mietitytti miltä mahtaa maistua kun näyttivät ihan sammakon kudulta. Yök! Ehkä sekin on herkkua jossain mutta ei täällä.

 

Turhaan mä hermoilin, että nyt on iltapala mennyt pieleen koska nehän ei maistuneet miltään. :D Ei siis ollut turha ostos, niitäkin kun on jo kaapissa nimittäin turhia ostoksia mutta ei siitä sen enempää. Chia-siemeniä menee myös tuohon leipään jonka mainitsin joten saapa nähdä miten sopivat siihen.  Kaikkea muutakin superfood juttuja tulee kyseiseen leipään. Vitsit miten mä odotan,että pääsen sitä leipomaan. :)

Dieetti kuulumisia

Anteeksi hetkellinen blogi hiljaisuus. Olen ollut viime viikonlopusta asti todella väsynyt ja mieli maassa.Pelkäsin jo tulevani sunnuntaina kipeäksi kun nukuin ensiksi parin tunnin päikkärit ja sitten kömpisin taas jo seitsemältä illalla nukkumaan. Työpäivät menee täysin haukotellessa. Olen töitten jälkeen ollut ihan loppu rikki poikki ja mennyt kahdeksan aikoihin nukkumaan. Toki edelleen joudun herämään parikin kertaa yössä katsomaan kuopusta mutta ei sen nyt pitäisi mitenkään vaikuttaa kun tätä nyt on jatkunut  9kk. Yöt on nyt mennyt paremmin kuin pitkään aikaan. Ollaan siis hyvinkin iloisia siitä, että joudutaan herämään öisin enää kaksi kertaa. 

Mutta tämä jatkuva haukottelu ja väsymys. Se ahdistaa ihan suunnattomasti. Sitten kun ottaa päähän kaikki niin ei jaksa miettiä syömisiään ja kun ei syö kunnolla niin ei jaksa liikkua. Oravanpyörä on valmis. Tässä sitä taas mennään ja kyydistä on niin vaikeaa hypätä pois ilman ulkopuolisen apua vaikka kuinka itse tahtoisi hypätä. Ehkä eniten pitkään aikaan kaipaisin oikeasti sellaista ystävää joka pakottaa lähtemään lenkille. Mikään ei ole helpompaa kuin perua lenkki jonne olisi menossa yksin. Mä tunnen itseni ja tiedän, että parin lenkin tai salikäynnin jälkeen olisi taas innostus päällä, mutta miksi se lähteminen on niin vaikeaa.

Viime viikko meni dieetin osalta mönkään torstaista sunnuntaihin ja on jatkunut tällä viikollakin. Niin kuin edelle kerroin niin motivaatio on ollut hukassa. Mä olen täällä blogissakin useasti kertonut miten mulla jää herkuttelu päälle kun sille tielle lähden. Ihanaa on kuitenkin aina huomata se, kuinka helppoa loppujen lopuksi on myöskin luopua herkuista kun vaan ensiksi on sen muutaman päivän ilman. Kuulostan ihan addiktoituneelta. 

Paino on pysynyt alle 70 kilossa ja siitä olen todella iloinen.  Ehkä mä jonain vuonna pääsen siihen mun tavoitepainoon. Sitähän kyllä sanotaan, että hitaasti hyvää tulee joten mä toivon, että tällä pudotustahdilla nämä kilot myös pysyvät lopullisesti poissa. Mä en näe mitään järkeä siinä, että olisin pussikeittodieetillä ja saisin nopeasti pois 10 kiloa ja sitten ne tulisi hetkessä takaisin kun jatkaisin normaalilla ruokavaliolla.  Ja lisäyksenä vielä, että kyllä ainakin mun normaaliin ruokavalioon kuuluu herkutkin aina välillä enkä puputa silloin joka ruualla salaattia.

Viime viikolla kävin kerran koirien kanssa yli puolen tunnin lenkillä ja sitten oltiin työporukalla pelaamassa farmersgolfia. Jäi liikuntakerrat siis kahteen. :(  Tällä viikolla jos tsemppais. Eilen kävin ystävän kanssa yli 7 kilsan kävelyllä ja sain jo vähän paremman mielen. Onni on ystävä joka jaksaa kuunnella mun valitusta. Lupaan,että seuraava postaus tulee olemaan positiivisempi pläjäys.

 

Millanen päivä sulla on huomenna?

Eilen oli työporukan kanssa kunnon kemut. Olo on kyllä sen mukainen. Huoh! :D 

Mitä sit jos perjantain mä oon radalla taas,
vaikka lauantain huudan: "Rahalla saa!"
Lupaan sunnuntain naama vakavana:
Tää ei toistu enää koskaan, toistu enää.
Just joo...


Päivä alkoi toki töissä mutta iltapäivällä lähdettiin kimppataksilla kohti Rymättylää pelaamaan Farmersgolfia. Oottekos koskaan kokeillut? Ihan älyttömän hauskaa ajanvietettä jota voi harrastaa ympärivuoden.  Golfratana toimii heinäpelto ja metsä joka toki tuo vähän haastetta peliin. Maila on lyöntivarrella varustettu puukenkä ja pallo on ilmatäytteinen nahkapallo. :D

Meillä oli omat "eväät" mukana joten parin tunnin golfauksen jälkeen alkoi olemaan ihan hupaisa olo.

Tälläiset oli maisemat golfatessa. 

Näistä ovista pääsi ilmeisesti saunoihin, mutta ne tilat oli varattu muun porukan käyttöön.

 Tässä tilan päärakennus. Mä voisin muuttaa tonne vaikka heti. :D

Rankan golfin jälkeen siirryttiin yhden työkaverin luokse jatkamaan ilta ruuan ja saunomisen merkeissä.  Nina oli tehnyt älyttömän hyvät ruuat ja työkaverin mies oli grillaamassa pihvejä meille naikkosille. Kiitosta vain! 

Uskalsin jopa käydä uimassa ensimmäistä kertaa meressä tänä vuonna.:)

Ilta jatkui vielä Naantaliin Merisaliin jossa nopeasti juotiin yhdet ja siirryttiin Kaivohuoneelle katsomaan Jenni Vartiaista.  Mikä ihana ilopilleri Jenni onkaan. :) Koko keikkaa en kuunnellut koska väsymys alkoi painamaan. 

 

Kuva wikipediasta

Yhden aikaan olin jo kotona ja mikä ihana tunne olikaan painaa pää tyynylle ja herätä aamulla ilman krapulaa.  :)