Miten kipinä liikuntaan on alkanut?

Ala-asteella kävin ratsastustunneilla ja sain kunnon pureman heppa innostukseen.  Kävin ratsastusleireillä kesäisin ja kaikki vapaa-aika tuli vietettyä talleilla.  Lähitallin lopettaessa hävisi myös motivaationi ratsastukseen. Lähin talli oli tämän jälkeen puolen tunnin ajomatkan päässä ja vanhemmillani ei ollut aikaa kuskata minua sinne.  Kesät kului uiden ja talvisin tuli hiihdettyä koska koulun kaikki liikuntatunnit hiihdettiin. Hiihtokilpailuissakin tuli käytyä ja olin ikuinen kakkonen. Eipä näissä kisoissa koskaan tainnut neljää osanottajaa enempää olla minun luokassa. :D  ylä-asteelle kun siirryin niin loppui kaikki liikkuminen. Silloin kuvioihin astuivat pojat ja kaikki muu tuntui kiinnostava enemmän. Paino varmaan alkoi näillä main noustakin.

Moni kuten minäkin joskus lukioaikoina aloitin käymään jumpassa kerta viikkoon. Jonkin aikaa kun oltiin kaverin kanssa joka viikko käyty samaan aikaan samassa jumpassa otettiin viikko vielä toinen jumppa. Niitä kahta jumppaa luukutettiin lukion loppuun asti. Vasta paljon myöhemmin alkoi tämä jumppa innostus viedä mukanaan ja kävin useamman kerran viikossa kunnes lopulta innostus lopahti. Taisivat pojat kiinnostaa silloin enemmän kuin jumppa.:D

Seuraavan kerran innostuin kunnolla salilla käymisestä lady linella joskus 2005 vuonna. Kävin monta kertaa viikossa kunnes taas innostus lopahti ja salilla käynnit jäi kokonaan.  Tämän jälkeen olen ollut jäsenenä Elixiassa useaan otteeseen ja käynyt myös gym2000:ssa. On ollut vuoden jäsenyyksiä ja eri pituisia kortteja joista suurin osa jäänyt aina käyttämättä.  Olen maksanut turhaan jäsenyyksistä joita en ole hyödyntänyt. Liikunnan suhteen olen ollut aikamoinen jojoilija vuosien aikana.   Esikoisen syntymän jälkeen otettiin mieheni kanssa jäsenyydet elixiaan ja ei kovin montaa kertaa tullut käytyä. Painon sain kyllä alas ja olin tyytyväinen tilanteeseen. Häitä ennen kaverini alkoi opiskelemaan pt:ksi ja pääsin hänen treenattavaksi. Sain taas hyviä tuloksia salin ja uinnin avulla kunnes tuli tehtyä positiivinen raskaustesti. Pienoinen shokki noin niin kuin kuukausi ennen häitä. :D Alkuraskauden turvotus oli taas ihan järkyttävää ja pelko etten mahdu pukuuni oli kamala. Kiloja ei kuitenkaan montaa tullut takaisin ja puku mahtui loistavasti.

Kuopuksen syntymän jälkeen marraskuussa 2013 oli kiloja taas kertynyt yli 90. Hyi kamala! Tilanne oli tosin kymmenen kiloa parempi kuin esikoisen jälkeen jolloin mittarissa oli yli 100 kiloa. Joulukuun viimeinen päivä alkoi dieetti. Vaaka näytti 81 kiloa. Tavoitteena on päästä alle 70 kiloon. Nyt on kiloja karissut melkein 10. Paljon ei puutu, että olen päässyt alle 70 mutta kyllä on tiukassa kilot. Arhg!

Koiran hankin vuonna 2002 jolloin lenkkeily tuli mukaan kuvioihin. Tämän koiran poistuessa pilvien reunoille olin monta vuotta ilman koiraa kunnes jäädessäni taas kerran sinkuksi  vuonna 2008 päätin hankkia uuden kaverin itselleni. Mukaan astui iso karvainen landseer tyttö. :) Nyt koiria on jo kaksi mutta lenkkeilyt vähentyneet kiitos aidatun omakotitalo pihan.  Dallun kanssa on käyty juoksemassa mutta aika pitkälti tulee koiria juoksutettua pihalla pallon kanssa. Kummatkin on hulluina palloihin ja juoksevat hetkessä itsensä väsyksiin. :D

Saan aina innostuksen joka ei ole montaa kuukautta kestänyt. Vihdoinkin olen löytänyt sellaisen motivaation tähän hommaan, että ihan heti en ole lopettamassa jumpassa/salilla käyntiä.  Ihana tsemppaava treenikaverini Anna myös pitää huolen, että elixiaan lähdetään jos jonain päivänä ei innostaisi lähteä. Aina kun sinne jumppaan tai salille jaksaa raahautua niin on todella hyvä fiilis jälkeenpäin.

Neljännen viikon fiilikset

Maanantaina oli niin paljon ohjelmaa etten ehtinyt salille enkä toisaalta edes halunnut mennä koska oli niin kaunis ilma. :) Käytiin treenikaverini kanssa kävelyllä niin pääsin liikkumaan ja nauttimaan samalla auringosta.

Tiistaina vuorossa oli cardio steppi ja fitball. Olisi pitänyt tehdä viikon ensimmäinen salitreeni mutta ei napannut yhtään salilla ähkiminen. Selkä, pakarat ja reidet oli ihan jumissa.

Keskiviikkona ei tullut harrastettua kuin hyötyliikuntaa pottumaata kaivaessa. Selkä ja pakarat täydessä jumissa. Salille olisi ollut turha mennä ja useimmissa jumpissa on hyppyjä joita selkä ei tällä hetkellä kestä. Kaivaminen onnistui mutta ei rikkaruohojen nyppiminen.

Torstaina oli työpaikan tyky-päivä ja olimme keilaamassa sekä syömässä. :)

Perjantaina en tehnyt mitään liikuntaan viittaavaa. Kävin kaverin luona hierottavana jos selän ja pakaroiden jumitus helpottaisi.

Lauantaina kävin hakemassa motivaatiota shoppailemalla ja ostin uuden juoksupuvun. Sitähän oli pakko päästä illalla kokeilemaan ja ei muuta kuin koiralle valjaat niskaan ja menoksi. Juostiin 9,8 kilometrin lenkki tunnissa. Se riemun ja ylpeyden tunne kun pääsin kotiin. En ikinä olisi uskonut jaksavani juosta noin pitkää lenkkiä. Selkä ei oireillut yhtään juoksun aikana. Loppumatkan juoksin rinnakkain koiran kanssa vaikka yleensä koira vetää alusta loppuun, mutta nyt oli minullakin vielä puhtia juosta kovaa kotiin.

Sunnuntai meni piha puuhasteluissa ja nauttiessa auringosta. Miten se voikin piristää niin kummasti.:)  kävin myös Elixiassa 30 minuutin bootylicious tunnilla. Tunti oli minulle täysin uusi ja ihan hyvät fiilikset siitä jäi vaikka jalat oli totaali krampissa jo heti alkuun. Eilinen juoksu veti pohkeet, reidet, pakarat ja selän jumiin. Olen venytellyt ja rullannut pilatesrullalla niin, että meinaa kyyneleet tulla. Oli siis täysin väärä päätös mennä peppu-, reisi- ja vatsajumppaan juoksulenkit jälkeen. Ensi kerralla lepopäivä juoksun jälkeen.

Kaiken kaikkiaan olen ottanut tämän viikon tosi rennolla asenteella. Olen mennyt elixiaan jos olen jaksanut mutta en ole väkipakolla mennyt. Olen syönyt vähän kaikkea, jopa herkkuja. Paino on pysynyt samassa kuin se on jo ollut viimeiset pari kuukautta. En jaksa nyt murehtia ruokailusta kun on hermo jatkuvasti kireällä ja fiilis nolla. Ei ole kenellekään kivaa kun äiti on huonolla tuulella.

Pienoinen herkuttelu ja mahtava sää ja kaikki hyvät uutiset ovat kyllä tehneet tehtävänsä tällä viikolla. Olen loppu viikon ollut paljon paremmalla tuulella vaikka alkuviikosta olin vielä kuin perseeseen ammuttu karhu. Nyt on uutta puhtia ja jaksaa taas puuhailla. :)

Viikon liikuntasuoritukset:

5 krt aerobinen + 1,5h keilailua
1912 kaloria kulutettu viikon aikana
aikaa kulunut 3h 57 minuuttia

Olenhan minä näköjään liikkunut ihan hyvinkin tällä viikolla nyt kun kalenteria aloin selaamaan. Jotenkin oli sellainen olo etten ole tehnyt mitään kun en ole kertaakaan käynyt salin puolella treenaamassa. Siitä varmaan tulee juurikin se huono omatunto koska sitä bikini fitnesissä kuitenkin painotetaan enemmän. Ajallisesti en ole kyllä paljon liikkunut. Viides viikko sitten toivottavasti sujuu jo paremmin ja oikea oppisesti. :)

Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille!

Mä niin sain töitä!

Olen vanheinpainvapaalla ja tarkoitus oli, että olen loppuun asti mutta mielessä on pyörinyt ajatus töihin menemisestä. Mieheni antoi ajatukselle vihreää ja niinpä mä kävin tänään työhaastattelussa. Sain tosi. Puhelun tänä aamu klo 8 ja klo 12 oli haastattelu. :D hetken juteltiin ja sitten esitettiin kysymys "tuletko meille töihin?" Tottahan toki tulen. Näin ollen kesäkuun 16 päivä minä lampsin töihin muiden jäädessä kesälomalle. Olen niin onnellinen koska sain päivätyön ja viikonloput on vapaat.  Onhan minulla vakituinenkin työ mutta lomaillen sieltä marraskuun puoleen väliin asti. Sen ajan olen nyt ainakin tuolla uudessa paikassa.  Toivottavasti työpaikassa mukava ilmapiiri ja kivat työkaverit. :)

Kolmas viikko

Kolmas viikko alkoi huonosti. Motivaatio nollassa ja ihan hirmuiset mieliteot.

Maanantaiksi olin varannut parikin eri jumppaa mutta en mennyt kumpaankaan.  Painiskelin kotona ajatusteni kanssa. Oli kipeä olo mutta en kuitenkaan ollut kipeä. Ihan kamala tuska hiki oli päällä. Ihan kuin olisi ollut +40 astetta. Olin vähissä vaatteissa kotona ja olo alkoi helpottua. Koska laiskotti niin tein meille nakkeja ja ranskalaisia. Söin oikean mättöannoksen ja voi luoja mikä olo sen jälkeen tuli. Vatsaa kramppasi ja kylkiin pisti. Lähdettiin kuitenkin kauppaan ja kuinkas ollakaan kaupasta käteen tarttui jäätelötuutti. Illalla oli ihan kamalan ähky olo ja lähdettiin kaverin kanssa tunnin kävelylle koirien kanssa.

Tiistaina suuntasin heti aamusta salille esikoisen ollessa kerhossa.  Ohjelmassa oli selkä, ojentajat, rinta ja vatsat. Juuri ehdin tunnissa tekemään treenin ja ehdin ajoissa hakemaan tytön kerhosta. Illalla kävin vielä love2dance ja cardio step intervall tunneilla puristamassa loput mehut irti itsestäni.

Keskiviikkona lähdin heti aamusta salille tekemään jalka- ja vatsatreenin. Lapset saivat hermoni aamun aikana riekaleiksi joten oli mentävä salille päästämään höyryt ulos. Lapsiparkki on kyllä tässä tapauksessa ihana keksintö.  Jalkatreeni sujui hyvin mutta edelleenkään en saa siitä kaikkea irti. Treenin jälkeen ei ole kaikkensa antanutta fiilistä. Pistääkö vielä isommat painot niin, ettei saa sarjoja loppuun vai mikä avuksi? Päivän aikana ehdin kaivamaan hetken aikaa uutta kukkapenkkiä joka oli aikamoisen raskasta puuhaa. Illalla kävin vielä kaverin kanssa tunnin kävelyllä koira mukana.

Torstai oli täysin omistettu juoksulle. Kävin vetäsemässä 8,4 kukaan lenkin josta en todellakaan ajatellut selviäväni. Koiran kanssa juostessa aikakin kului nopeasti ja kotona katsoin aikaa kuluneen 54 minuuttia. Tuuli oli mitä kamalin kotiinpäin juostessa mutta en antanut sen lannistaa.

Perjantaina kävin aamusta salilla. Vuorossa oli rinta, hauikset ja ojentajat. Kävin samalla reissulla pitkästä aikaa solariumissa. :)  Päivän aikana tuli myös kaivettua kukkapenkkiä lisää ja kannettua järkyttävä kasa lautoja a paikasta b paikkaan.

Lauantai on pyhitetty levolle. Olimme koko perhe vanhempieni hellässä huomassa ja hyvän ruuan parissa. En jaksanut vahdata syömisiäni joten suusta meni vähän sitä sun tätä alas. :D

Sunnuntaina oli jo pakko päästä salille. Kokeilin laittaa maastavetoihin ja kyykkyihin vähän enemmän painoja. Nyt sain myös vähän enemmän tuntumaa ja jalat tutisi jo hyvin ennen xyclingin alkua.  Reidet oli tulessa xyclingin aikana ja selkäkin alkoi sanoa sopimustaan irti mutta loppuun asti vedin täysillä. En olekaan pitkään aikaan saanut xyclingissa noin paljon kaloreita kulutettua. :)

Treenikaveri vai yksinään?

Treenaatteko mieluummin yksinään vai kaverin kanssa? Olen vuosien varrella käynyt kaverien kanssa sekä yksinään enkä oikein vieläkään tiedä kumpi on enemmän minun juttuni. Pidän seurasta mutta toisaalta eihän siellä jumpassa ainakaan seuraa tarvitse. Salilla taas kaverien kanssa tulee tehtyä eri ohjelmia jolloin voidaan olla suurin osa ajasta eri puolilla salia eli seura on sielläkin aika turhaa loppupeleissä.

Ajomatkat ovat ne joihin kaipaan seuraa. Puolen tunnin matka per suunta on tylsää ajeltavaa yksinään. Treenikaverini asuu saman tien varrella kuin minä ja mikäs sen mukavempaa kuin lähteä yhdessä treenaamaan vai onko? Aikataulut osuvat useimmiten yhteen mutta on päiviä jolloin kumpikin haluaa mennä eri aikaa ja eri jumppaan. Välillä on päiviä jolloin motivaatiot eivät kohtaa ja on parempi mennä yksinään jos toinen ei halua lähteä mukaan.  Joskus taas on kiva kun toinen kannustaa lähtemään vaikka ei yhtään huvittaisi lähteä.

Tällä hetkellä motivaationi liikkumiseen on hurjan hyvä ja voin lähteä yksinkin. Sen takia ei treenit jää väliin. On toki niitäkin hetkiä kun ei liikunta kiinnosta yhtään. Ajomatkat salille tuntuu mahdottoman pitkiltä ja ajatus jumpasta saa pahanolon. Useimmiten tämmöisen fiilikseen on jumppaharrastus sitten lopahtanutkin. Nyt en aio lopettaa käymistä. Koitan ajatella aikuismaisesti ja miettiä kuinka paljon rahaa valuisi hukkaan jos en siellä kävisi.

Kumpaan kastiin sinä kuulut? Yksin treenaaviin vai seurapiirineitoihin?  Saatko treeneistä enemmän irti yksinään vai tarvitsetko treeneissä kaverin kannustusta?

Maximekko

Olen haaveillut jo pitkään maximekosta ja vieläpä olkaimettomasta. Tuntuu toivottomalta ellei halua maksaa ihan maltaita. Kaiken lisäksi pitäisi päästä sovittamaan mekkoa koska haluan sen pituisen, että sitä voi käyttää balleriinojen kanssa. Kaikki mekot joita aiemmin olen nähnyt ja sovittanut niin joutuisin pitämään korkkareiden kanssa. Haluan rennon kesämekon. Mistä sellaisen vaan löytäisin? Tutkin hieman nelly.comin tarjontaa ja sieltä löytyi yksi ihan kiva.

 Zalandon hyvä vaihtoehto.

H&M:ssä oli myös ihan kivannäköinen.

Ajatuksena ei olisi ostaa mustaa mutta en löytänyt kivaa värikästäkään. :( Minulla oli ihana kesäinen maximekko jonka annoin pois koska oli minulle aivan liian pitkä ja siinä oli olkaimet. Pitää vielä jatkaa etsintöjä. Luulisi kesän lähestyessä mekkojen saapuvan kohta kauppoihin.

Pinterestistä taasen löysin ihania mekkoja.

Nollasta sataan

Tämän päivän fiilikset on olleet ihan huikeat. Heti aamu koomasta herättyäni aloin syöttämään pikkuisinta samalla kahvia hörppien. Sen jälkeen vuorossa aamiaista esikoiselle ja itselle rahkaa mustikoiden kera. Namskis!  Sain kuin sainkin koko poppoon liikkeelle ajoissa ja ehdin viedä tyttären kerhoon ja poitsun kanssa lähdettiin salille. Poitsu pääsi lapsiparkkiin ihmettelemään menoa minun ähkiessä salilla. Tein kunnon käsi- ja selkätreenin niin, että joka paikkaan sattui. Sivunostoihin otin 7kg puntit kumpaankin käteen ja polleana kävelin peilin eteen. Kuinkas ollakaan ne oli ihan älyttömän raskaat. Olin saanut edellisillä  liikkeillä ja sarjoilla kädet jo ihan piippuun.  Tein kuitenkin sarjan loppuun niitä sivunostojakin. :) Koska aikaa oli vielä vähän jäljellä niin tein vielä vatsalihastreeninkin.  Lähtiessä salilta oli hyvä mieli. Taas kerran olin suoriutunut kaikista liikkeistä ja sarjoista sekä saanut vielä paikatkin kipeäksi. Joku varmaan ihmettelee mitä kivaa siinä on kun on paikat kipeät mutta minulle se kertoo siitä, että treeni on tehty hyvin.  Sitten ei muuta kuin kerhoon hakemaan tyttöni kotiin.

Kotiin tullessa jäimme pihalle touhuamaan ja minä innostuin lapioimaan uuden kukkapenkin. Ei mitään pientä neliön kokoista vaan ison kukkapenkin. Urakka jäi kesken poitsun herätessä uniltaan mutta illemmalla kerkee jatkamaan.  Olen myös tehnyt ruuat minulle sekä muulle perheelle. Ehdin myös selaamaan blogeja siivouksen lomassa.

Olimme illalla kahden vaiheilla jumppaan menosta. Sitten tuli viesti treenikaverilta, että lähdenkö mukaan jumppaan ja minähän lähdin. Matkalla autossa vielä pohdittiin, että ehdittäisiin yhdelle aikaisemmalle tunnille myös. Niin tuli hyvät kahdet tunnin jumpat vedettyä. Mikä fiilis jäi cardio step tunnilta. Hiki virtasi ja joka paikka tärisi. Koko päivän kulutetut kalorit oli 1390.

Toinen viikko bikini fitnestä takana

Heti maanantaina suuntasin salille tekemään käsitreenin. Oli huippu fiilis kun tiesi jo miten liikkeet tehdään eikä koko ajan pitänyt luntata lapusta sarjojen pituuksia yms. Painojen kanssa on edelleen vähän etsimistä, että löytyy tarpeeksi isot mutta ei liian isot.  Treeni kulki siis hyvin ja salin jälkeen oli vuorossa cardio combat. Elixian versio body combatista on ihan samanlaista nyrkkeilyä ja potkimista. Kädet oli hyvin hellänä illalla kotona. Jumpan aikana jo tuntui, että mun kädet on kuin keitetyt spagetit mutta kyllä sitä tuli iskettyä siltikin.

Tiistaina en ehtinyt liikkumaan yhtään. Olin lupautunut pitämän Tupperware kutsut ja niitä varten piti tehdä valmisteluja kuten siivota ja leipoa.  Ja arvatkaa vain sorruinko illalla syömään omenapiirakkaa vaniljakastikkeen kera. Olin ollut koko päivän yksin lasten kanssa ja iltaan mennessä alkoi hermot olla niin loppu, että sorruin vain parantaakseni omaa mieltä. Lohturuokaa!! Niin vain tuli parempi mieli ja jaksoin aloittaa nukutusrumban hyvällä mielellä. Tosin kamala mørkkis tuli heti.

Keskiviikko meni jo taas treenien merkeissä. Pari puolen tunnin jumppaa kävin vetämässä. Jalat painoi tonnin eivätkä tahtoneet liikkua mihinkään. Haukotuksista ei tullut loppua jumppien aikana joten siirsin jalkatreenin seuraavaan päivään.

Torstaina oli vuorossa jalkapäivä ja vatsat. Kyykkyjä, kyykkyjä ja lisää kyykkyjä. Peppu tykkää! Salin jälkeen jäin vielä love2dance tunnille. Siellä on kyllä niin hauskaa. En ole aiemmin tanssitunneista tykännyt mutta se on johtunut ihan vain siitä, etten ole uskaltautunut niille tunneille.  Siellä tuntee olevansa välillä balettitanssija, välillä tuntee olevansa Kuuban rannoilla jammaamassa ja välillä rap- tähti. Tunti on monipuolinen ja siellä virtaa hiki!

Perjantaina oli vuorossa käsitreeni (hauikset ja ojentajat). Jäin vielä salin jälkeen cardio energyyn (30min) ja shape ( 30min) tunnille.

Lauantaina pidin lepopäivän. Lihakset oli aikamoisessa kohmeessa joten lepo tuli tarpeeseen.

Herkkuja tuli tehtyä sunnuntaina mutta en itse syönyt niitä.

Sunnuntaina kävin tekemässä pikaisen salitreenin eli maastavedot ja jalkakyykyt. Tämän jälkeen menin easy step tunnille jonka kesto oli 45 minuuttia. Saliohjelmaan kuului tälle päivälle pohjeliikkeet seisten ja istuen joten steppilaudalle hyppely otti todellakin pohkeisiin. Jäin vielä vartin pituiseen keskivartalotreeniin koska tämän päivän ohjelmaan kuului myös vatsat.  Vaikka salitreenejä ei pystykään kokonaan korvaamaan jumpalla niin ainakin osan saan tehokkaammin tehtyä tunnilla kuin itsekseen kuten vatsat. Niitä en saa itse tehdyllä treenillä hapoille jolloin keskivartaloon keskittyvät tunnit ovat ihan loistojuttu.

Tällä viikolla tuli liikuttua yhteensä 13 kertaa.
4 salitreeniä
6 aerobista
3 keskivartalojumppaa

Paino putosi viikon aikana 400g. Viikon aikana on käyty alemmissakin painolukemissa mutta tänään on ns virallinen punnituspäivä joten vertaan aiemman viikon lukua aina maanantain lukuun.  Harmittavan hitaasti putoaa paino. Kiinteytymistä on kyllä tapahtunut ja se sentään kannustaa jatkamaan tätä touhua. :)

Elämäni aakkoset

Aamut on ihania vaikka vähän kaoottisia tällä hetkellä.

Baarit on jäänyt kokonaan pois elämästäni. Ei suorastaan enää edes huvita lähteä juopottelemaan saati selvinpäin baariin.

Coca-cola on ollut iäsyyden elämäni eliksiiri. Siirryin tavallisesta zeroon jokunen vuosi sitten ja nyt se on jäänyt melkein kokonaan pois. Välillä voin käydä ostamassa pikku pullon kun oikein kovin tekee mieli jotain herkkuja.

Dödö. Ilman dödöä en voisi elää tai ehkä voisin mutta en haluaisi edes kokeilla voisinko olla ilman.

Elixia. Missä muuallakaan treenaisin kun tutussa  ja turvallisessa Elixiassa.

Facebookissa tulee vietettyä aikaa välillä enemmän, välillä vähemmän.

Grit plyota olis hauska päästä kokeilemaan.

Harrastuksia pitää aina olla. On se sitten puutarhan hoitoa tai ryhmäliikuntaa.

Iloinen. Tuntuu, että nykyään olen yhä harvemmin koko päivän iloinen. Johtuuko kaikesta stressistä vai väsymyksestä vai dieetistä niin en osaa vastata. Toivoisin tähän asiaan muutosta hyvin pian.

Juoksemisesta on tullut uusin innostukseni.

Kahvi. Ilman sitä ei aamu lähde liikkeelle. Voin miettiä jo illalla kuinka ihanaa on aamulla herätä aikaisin ja saada kupin kahvia. Ensimmäistä kuppia ei ikinä ehdi juomaan kuumana.

Liikunta on kuulunut elämääni aina epäsäännöllisen säännöllisesti.

Money. Rahaa kun olisi enemmän niin helpottaisi kyllä elämää kummasti.

New yorkiin olisi haaveissa päästä uudelleen. Olen ehtinyt viettää siellä vain yhden päivän, joten hieman pidempi reissu olisi ihana.

Oma. Se mikä on minun, ei ole sinun.

Positiivisuus. Haluaisin olla positiivisempi ihminen.

Quiet. Joskus toivon, että päivällä saisin edes hetken olla omassa hiljaisuudessa.

Rahkasta on tullut ihan lemppari ruoka. Voisin syödä sitä mielin määrin.

Saaristossa mieli lepää. Mikään ei ole ihanampaa kuin mennä saaristoon vanhempien luokse ALL
inclusive periaatteella.:D

Tanssiminen on hauskaa. Tykkään käydä ihan lavatansseissa kesäisin.

Uinnista tykkään hirveästi. Aika vain ei riitä sen harrastamiseen.

Vauhtia ei meidän elämästä puutu. Kaksi pientä lasta ja kaksi isoa koiraa vauhdittavat elämäämme
hyvinkin paljon.

Wife. Vaimoksi tuleminen ei muuttanut meidän suhdetta yhtään. Minun sukunimeni vaihtui mutta muuta muutosta ei.

Xyclingista en juurikaan enää välitä vaikka joskus se on ollut ykkös juttuni. Tehokasta se olisi mutta armottoman tylsää.

Zumbasta olen alkanut pitää. Olen kokeillut sitä parissakin eri paikassa aiemmin mutta niistä on jäänyt vain hölmö olo. Nyt jopa nautin Zumba tunneista.

Yksinolo on kurjaa ja olenkin onnellinen perheestäni.

Åland. Sinne kunpääsisi kesällä nauttimaan raikkaasta meri-ilmasta.

Äiti. Äitinä olo ja oma äitini ovat minulle tärkeitä.

Öttiäinen. En vihaa kesässä mitään niin paljon kuin kaiken maailman öttiäisiä eli hyttysiä, hämähäkkejä, muurahaisia, kärpäsiä, paarmoja, mehiläisiä yms.

Positiivisuutta tähän päivään

Tänään on ollut hyvä päivä tai ainakin olen ollut hyvällä tuulella. Viime yönä nukuin tosin yhtä huonosti kuin muinakin öinä mutta olen jaksanut tämän päivän yllättävän hyvin.

Kävin salilla tekemässä kunnon tehokkaan käsitreenin ja loput mehut kävin jättämässä cardio energy ja shape tunneille. Nyt on kyllä niin kaikkensa antanut olotila. Jalat on ihan hapoilla. Kädet on vetelät kuin keitetyt spagetit.  Juuri eilen sanoin kaverilleni salitreenit ja jumpan jälkeen, että miksi on sellainen olo kuin ei olisi tehnyt mitään. Nyt voin kertoa, että on sellainen olo etten jaksaisi liikkua metriäkään ellei ole pakko. Huomenna tiedossa siis lepoa ja korkeintaan touhuamista pihalla.

Hetken pitää vielä odotella ennen kuin pääsee herkuttelemaan päivällistä. Hauskaa viikonloppua kaikille! Sää ei ole tällä hetkellä mitä parhain mutta huomiseksi on luvattu aurinkoa. :)

Voi luoja mikä väsymys

Voisin vaipua koomaan ja herätä nukuttuani vaikka vuoden. Oon niin väsynyt, etten tahdo tolpillaan pysyä.  Koko kropan väsymys. Eilen jumpassa haukottelin niin, että hävetti. Miten voi cardio energy tunnilla ehtiä haukottelemaan rientäessä pitkin salia sinne tänne? Tarkoitus oli jäädä vielä salille tekemään jalkatreeni mutta en vain pystynyt. Fyysisesti sattui kun väsytti niin. Toivoin vain pääseväni kotiin nukkumaan.

Väsymys ei johdu dieetistä vaan valvotuista öistä. En valvo öitä omasta tahdosta vaan  flunssainen pikku mies pitää hereillä. Jos ja kun pikku mies nukkuu niin tyttö herättää milloin minkäkin asian takia. Viime yönä kuuli muka outoja ääniä. Hmm.. Itse en ainakaan kuullut mitään.. Seuraavaksi herätti taas pikku mies ja samaan aikaan kuulin kuinka hiiri nakersi jossain lähellä. Argh! Miten voikin olla ärsyttävä ääni? Herättyäni vielä useamman kerran yön aikana aamulla seitsemältä nousu sängystä tuntui ihan mahdottomalta. Viime yönä ei sentään kumpikaan koirista halunnut ulos oksentamaan. Sekin on toistunut tässä viikon aikana joka yö paitsi viime yönä.

Aamusta asti ollut ihan koomainen olo vaikka kahvia on mennyt päivän aikana hyvinkin runsaasti.  Käytiin sentään lasten kanssa ruokaostoksilla ja sen jälkeen ollaan vain oltu. Olen yrittänyt ottaa päiväunia pienemmän ollessa päiväunilla mutta mikään ei tunnu tainnuttavan isompaa edes rauhoittumaan saati nukkumaan. Kohta uusi yritys salille jalkatreenin pariin ja vielä sen jälkeen aerobista love2danceen. Illalla toivon mukaan saa mennä suoraan nukkumaan.

Aurinkoisin terveisin

Huono omatunto ystävistä

Tuntuu, että olen kaltoinkohdellut ystäviäni viime ajat. Monesti mietin jopa useita kertoja päivässä, että laitanpa viestin sille ja sille kaverille mutta en saa aikaiseksi. Yksinkertaisesti on liian monta rautaa tulessa samaan aikaan. Minun pitäisi oppia ottamaan rennommin, mutta kun en osaa. Haluan, että kämppä on siisti, pyykkikoriin tyhjä, lavuaari tyhjä astioista, ruuat valmiina ja sängyt pedattu. Onko se liikaa vaadittu? Ilmeisesti koska laiminlyön ystäviäni sen takia. Siivoan mieluummin kuin lähden ystävän luokse. Eikä kuulostaakin hullulta? Kyllä kuulostaa mutta sellainen minä vain olen. En kestä ajatusta sotkuisesta kämpästä.  Nyt tuntuu, että on vielä vähemmän aikaa ystäville kun käyn useasti viikossa salilla ja jumpassa. Onneksi sentään yksi hyvistä ystävistäni käy kanssani siellä.

Osan ystävien kanssa pystyy yhdistämään liikunnan ja juoruiluun vaikka lenkin merkeissä mutta sitten on näitä joiden luokse pitäisi oikeasti mennä kyläilemään. Ne on niitä hankalimpia. Muksut pitäisi saada syötettyä oikeaan aikaan ja nukkumaan silloin kuin väsyttää ja itse pitää sovittaa omat menot jolloin soppa onkin jo valmis. Ikinä ei sovi se aika tai päivä joka meille sopisi. Tässä kohtaa ne tapaamiset sitten aina jääkin kun ei saada sovittua mitään aikaa tai sitten tapaaminen menee hyvin kauas jolloin onkin jommankumman lapset sairaana tms.

Olen aina ollut ystävistä se joka muuttaa omia menoja muiden menojen mukaan mutta nyt olen vihdoinkin päässyt siitä tavasta eroon ja teen juuri niin kuin itse haluan. Miksi minun pitäisi näinkin vanhana miellyttää muita? Jos en kelpaa ystäville tälläisenä niin en halua heitä ystäväkseni.

Poden huonoa omatuntoa myös siitä jos olen jo sopinut menoa ja meitä kysytään leikkimään naapuriin. Miksi minun pitäisi potea huonoa omatuntoa omista menoistani? Kyllähän minulla saa olla menoja. Kaikilla on menoja.  Näissä tapauksissa minun tekisi aina mieli perua aiempi meni ja mennä naapuriin, mutta en tee sitä.

Mietin siis aivan liikaa. Mietin ihmisten sanomisia ja koen ne useimmiten negatiivisena vaikka niitä ei olisi tarkoitettu niin. Pohdin viime yönä milloin minusta on tullut näin negatiivinen murehtija. Miksi en voi vain elää normaalia elämää ja antaa ihmisten puheiden olla? Mitä sen on väliä mitä joku ajattelee minun laihduttamisesta tai tavasta kasvattaa lapsiani? Se olen minä joka seuraukset joudun jokatapauksessa kestämään eikä kukaan muu.

Nyt on viikon purnaukset saatu puettua sanoiksi. Jos jaksoit lukea näinkin pitkälle niin onnea vain. :D

Ensimmäisen viikon fiilikset bikini fitnesistä

On kyllä huippu fiilis jäänyt ensimmäisestä viikosta. Ruoka-ajat ovat tuottaneet hieman päänvaivaa reissatessa mutta kotona ollessa sekin onnistuu helposti. Ei tee tiukkaa syödä usein ja paljon. Tämä ruokavalio ei kovin paljon eroa edellisestä ruokavaliostani joten kaikki ruuat ovat tuttuja ja hyviä. Kaikkea pystyn syömään mitä ruokavalioon kuuluu, jopa rahkan yhdessä ananaksen kanssa ilman tehosekoitinta. :D

Eniten ongelmia ovat tuottaneet ehkä salitreenit ja nekin ovat vähäisiä. Treenejä olen saanut tarpeeksi paljon mahdutettua yhdelle viikolle eikä ole suurempaa perheriitaakaan saatu aikaiseksi. :D Mieheni on kyllä hyvin kannustanut ja antanut luvan käydä treenaamassa niin usein kuin tarve vaatii. Se mikä on ollut huvittavinta tässä koko hommassa on se, että mä olen joutunut tekäemään salilla liikkeitä joita en ole ennen kehdannut tehdä. Luit oikein, en ole kehdannut mutta halunnut.  Olen juuri sellainen ihminen joka nolostuu ja punastuu joutuessaan tekemään jotain mitä ei osaa. Olen hävennyt mennä tekemään pienillä painoilla vaikka kai se jostain kaikkien on aloitettava. Ei aloittelija voi laittaa samantien 80 kiloa tankoon ja alkaa pumppaamaan kyykkyjä.  Tai ainakaan minä en pysty siihen. Olen siis aloitellut maltillisesti etten heti riko itseäni enkä elixian laitteita. :D Nyt niitä liikkeitä on vain pakko tehdä vaikka ei ole mitään käsitystä miten laite toimii. Moni saa varmaan hyvät naurut samaan aikaan salilla kun katselen ympärilleni, että katsooko kukaan ja sitten alan tekemään. :D 

Saliohjelma on pakko ollut Googlen kanssa käydä läpi ennen salille menoa jotta osaan tehdä liikkeet oikein  ja oikeilla välineillä/ koneilla. Vaikka olen salilla käynyt aiemminkin niin en ole niin tietoinen sali sanastosta. Moni oudolta kuulostanut liike onkin juuri sellainen liike jota salilla olen jo tehnyt. Näin hölmöksi sitä sitten itsensä tuntee. Kaiken kaikkiaan on kivaa oppia uutta. :) Mysteerivihkoon on tullut kirjoitettua liikkeet ja painot ylös, koska muuten tuhraantuu turhaa aikaa painojen etsimiseen. Nyt ymmärrän miksi kaikilla on vihko tai paperia mukana salilla. Näin mahtavan vihkon
löysin.:D

Kiloja tippui ensimmäisen viikon aikana vain 200g mutta olo tuntuu kevyemmältä kaikin puolin. Tällä hetkellä on hyvä olo ja treenit sujuu hyvin. Loppua kohden tahti varmasti kiristyy ja ruokamäärät vähenee mutta se on sen ajan murhe. Nyt eletään tätä hetkeä ja mennään näillä eväillä mitä on annettu. Tässä tämän hetkinen kuva selästä. Muutosta saisi tapahtua vielä paljon, mutta onhan tämä jo paljon parempaan suuntaan menossa.

Tällä viikolla tuli myös testattua uusia juttuja kuten hypoxia ja koiran kanssa juoksua. Ostimme meidän dalmatialaiselle juoksuvaljaat koska mieheni on innostunut lenkkeilemään sen kanssa ja valjaiden kanssa juoksu sujuu helpommin.  Kävin sitten heti testaamassa juoksuvaljaat ja claudia (dallumme) juoksi kuin vanha tekijä. Häntää heiluttaen lähdettiin liikkeelle ja häntä heilui vielä kotiin tultuammekin. Hienosti juoksi tien laidalla ja vauhti ei ollut liian kova vaikka minulla syke huiteli 180 kieppeillä melkein koko juoksun ajan. Johtuu vain siitä, että en ole kovin paljon käynyt juoksemassa vaan yleensä tulee hölkkäiltyä hitaasti. Canicross kisat siintävät haaveissa ja loppukuusta olisi kisat mutta vielä en ole ilmoittautunut koska viikonloput tuntuvat olevan ohjelmaa täynnä. Hauskaahan se olisi kuin pystyisi yhdistämään liikunnan sekä itselle, että koiralle.

p.s. Ollaan niin sävy sävyyn koiran kanssa .:D

Harmitus

Kuinka voinkin sortua näin pahasti heti ekalla viikolla? Himoitsin aamulla jotain makeaa joten leivoin porkkanakakun. Heti alkuun päätin,etten koske siihen mutta maistettuani kuorrutetta en voinut olla ottamatta palaa. Yksi pala johti toiseen ja kolmanteen ja vielä neljänteen. Argh!! Tänään on vieläpä lepopäivä joten en viitsi lähteä lenkillekään vaikka vatsa on kyllä niin täynnäkin etten jaksa liikkua. Ottaapa paljon päähän. Miksi oi miksi? Huomenna sen sitten näkee kuinka paljon paino tippui ekalla viikolla. Olen kyllä ylpeä itsestäni siinä mielessä, etten ole sortunut kuin tänään. En kuitenkaan usko, että yhden päivän sortuminen pilaa koko dieettiä kunhan sortumiset jää nyt tähän. Tähän asiaan kaipaan kyllä enemmän kannustusta!

Lupaan etten enää

1)  leivo mitään ennen kuin dieetti loppuu
2)  sorru herkkuihin
3) osta herkkuja kotiin
4) kylässäkään sorru herkkuihin

Huomenna uuden asenteen kera uuteen viikkoon. Olen aina ollut aika pessimistinen luonteeltani ja olen päättänyt, että loppu vuoteen mennessä minulla on positiivisempi asenne. :)

Ihanne vartalo

Miltä ihanne vartalo näyttää? Miltä itse haluaisin näyttää?

Etsiessäni kuvaa naisesta jolla on ihailtava kroppa niin löysin vain kuvia liian odatuista minun makuuni. Lihaksia saa olla ja näkyä, mutta monet naiset näyttävät liian maskuliinisilta kun on liikaa pumpattu rautaa. Tällä naisella on sopusuhtainen vartalo. Ehkä ylävartalossa saisi olla jopa hieman enemmän lihaksia näkyvissä mutta muuten on täydellinen.

Pidän siitä, että näyttää urheilulliselta. Se viestii minulle hyvistä elämäntavoista. Syö hyvin ja liikkuu. Haluaa pitää kropan hyvässä kunnossa ja tekee sen eteen asioita.

Minullehan tämä on vain unelmaa vai onko? Olisiko minunkin mahdollista saada ihannoimani kroppa? Olisiko minulla itsekuria tarpeeksi?  Näitä kysymyksiähän olisi vaikka kuinka paljon. Tärkeintä olisikin vain tehdä asiasta todellisuutta eikä vain haaveilla. :) Jossain vaiheessa ajattelin, että minulle unelma vartaloni toteuttaminen on vain haavetta mutta ehkä se ei olekaan. Kyllä minä pystyn siihen! Positiivinen asenne on minulle hyvinkin uusi juttu ja koitan sitä nyt jakaa enemmän.  Jos muutkin pystyy toteuttamaan asioita niin kyllä minäkin. Se vaatii vain kurinalaisuutta, positiivista asennetta roppakaupalla ja ajankäytön suunnittelua. :)

Miltä sinun unelma vartalosi näyttää? Oletko jo  kenties saavuttanut sen ? 

Hypoxi

Olen jo kauan haaveillut hypoxi hoidosta. Internetin ihmeellisestä maailmasta olen lukenut muiden kokemuksia hypoxista ja pakkohan sitä on päästä kokeilemaan. Laitoin heidän sivuilta yhteydenottopyynnön ilmaiseen konsultaatioon ja nopeasti sieltä otettiinkin yhteyttä ja sain ajan. Puhelimessa kerrottiin ottamaan mukaan juomapullo, löysät verryttelyhousut, löysä paita ja urheilutossut. Koko touhuun menisi noin tunti aikaa.

Saavuin paikalle hyvissä ajoin koska vihaan olla viime tipassa. Koska liike jossa hypoxi suoritetaan on ihan keskellä kaupunkia puri myös miettiä auton parkkipaikan löytämistä. Onneksi parkkipaikka löytyi tällä kertaa helposti. Astuessani sisään liikkeeseen alkoi jännitys nousemaan. Enhän tiennyt mitään siitä miltä hoito tuntuisi. Heti alkuun kävin vaihtamassa rennommat vaatteet päälle jonka jälkeen täytin esitietolomakkeen.  Sitten pääsinkin kokeilemaan ensimmäistä laitetta.(Harmittaa kun en muistanut ottaa omia kuvia laitteista vaikka niin olin suunnitellut. Nämä on internetin ihmeellisestä maailmasta bongattuja.)

Tässä ensimmäisessä laitteessa tuntui kuin olisin vakuumipussissa jossa sadat pallot hierovat ja rutistavat. 20 minuuttia kului nopeasti ja seuraavaksi siirryin pyöräilemään tämän näköiseen laitteeseen.

Vyötärölle laitettiin korsetti joka tuli koneeseen kiinni niin, että koneen sisällä vaihteli paine koko ajan. Pyöräilyyn kului aikaa 30 minuuttia ja siinä sai samalla lukea lehtiä ja katsella televisiota. Ei tämä muuten eronnut kuntopyöräilystä muuten kuin tuo paineenvaihtelu teki tästä erilaisen.

Kokemus oli todella mielenkiintoinen ja kiitos Turun hypoxin mukavalle henkilökunnalle tästä kokeilusta. Nähtäväksi jää menenkö ottamaan sarjaa jossain vaiheessa. :)

Bikini fitness

Eilen alkoi bodycampin bikini fitness ja olen ihan innosta soikeena. :D En malttanut odottaa, että saan uuden ruokavalion ja treeniohjelmat. Olen syönyt edellistä ruokaohjelmaa marraskuussa 2013 lähtien joten muutokset oli tervetulleita. Ihan hirveästi ei muutoksia tullut mutta sen verran kuitenkin, että jaksaa taas innostua. :) Treeniohjelma 4-jakoinen ja aerobistakin pitäisi ehtiä tekemään. Ajankäytön suunnittelu on todellakin paikallaan nyt jos koskaan. Pyrin siihen, etten ihan joka ilta olisi poissa kotoota ja nyt uusi ruokarytmitys myös sekoittaa pakkaa. Menen aikaisin nukkumaan iltaisin joten en voi mennä kahdeksan aikaan illalla salille jos sen jälkeen pitäisi odottaa 1,5h ennen kuin saa syödä päivällisen ja sitten olisi vielä iltapalakin. Huoh! Eiköhän se uusi rytmi jossain vaiheessa tule tutuksi ja oppii elämään sen mukaisesti. Nyt alkuun kaikki on niin uutta ja ihmeellistä, että kestää hetken ennen kuin pärjää ilman, että katsoo koko ajan ohjeita.

Uudet alkukuvat on otettu ja sentit mitattu, joten nyt vain peukkuja pystyyn, että 13 viikon päästä olen 12 kiloa pienempi ja lihasta olisi oikeissa paikoissa. :)  p.s. Kävin ostamassa itselleni " mysteerivihkon". :D

Tänään menen myös kokeilemaan ensimmäistä kertaa hypoxi hoitoa, josta kerron illemmalla lisää.