lauantai 31. tammikuuta 2015

Tammikuun haasteet-onnistuinko?



Kuva

Tammikuu tuli päätökseen ja onkin aika ruotia miten haasteet onnistui. Tiedän olevani huono näissä haasteissa joten en kovin suuria odotuksia tehnyt näidenkään suhteen. Tarvitsisin selkärangan joka pystyy kieltäytymään kaikesta kielletystä.Miten se voi olla niin vaikeaa? Huonoina päivinä sorrun aina ja se on kompastuskiveni. Voin selvitä herkuitta koko päivän töissä ja vielä käydä kaupassakin ostamatta herkkuja mutta auta armias kun saapuu ilta. Useimmiten syynä on kiukkuavat lapset ja oma väsymys jolloin iskee herkku himo. Fiilis *jotain tänne ja äkkiä".  Väsyneenä mun on hirmu vaikea pysyä ruodussa ruuankin suhteen,ei vaan herkkujen vaan kaiken ruuan suhteen. Tulee syötyä vähän liian rasvasta, ihan liikaa ruokaa ja liikaa hiilihydraatteja. Väsymys ja pahaolo useimmiten vain pahenevat ylensyönnistä. Miksi sitä sitten ruokkii pahaoloa syömällä liikaa? Tähän kun joku osaisi vastata niin ei olisi mullakaan mitään ongelmaa enää.:D

Vähäsokerinen tammikuu-haaste alkoi hyvin mutta jo toisella viikolla alkoi lipsuminen. Uskon kyllä,että olen syönyt vähemmän herkkuja kuin normaalisti eli haaste on pidetty joskus edes mielessä vaikka ei ihan 100 % onnistunut. Olossa en ole huomannut juurikaan muutosta. Vaatisi ehkä sen kokonaan sokerin pois jättämisen,että saisi kunnon muutoksia.

Se mihin olen ollut tyytyväinen on haaste: juo 2-3 litraa vettä päivässä. Tässä olen onnistunut ja se tuntuu huippu suoritukselta. En ole koskaan tykännyt vedestä enkä ole liiemmin sitä lipittänyt kuin pari lasillista ruuan kanssa. Töissä on vesipullo jatkuvasti hollilla ja heti käyn täyttämässä jos näyttää tyhjältä. Tämän haasteen osalta olen myös huomannut muutoksia nimittäin mun tummat silmänaluset on lähes hävinneet. En näytäkään enää pandalta joka vaatii paksut kerrokset meikkiä .  Oletan muutoksen johtuvan vedenjuonnista enkä voi tietty asiasta olla satavarma mutta ei kai sillä niin väliä kun muutos on positiivinen. :) 

Tipattomana 100 päivää- haaste vielä jatkuu mutta mainitaan nyt,että tipattomalla olen pysynyt. Ei ole edes tehnyt mieli alkoa. Haasteen loppumiseen on tosin vielä PALJON aikaa mutta uskon onnistuvani tässä haasteessa.

Mites muilla tammikuussa aloitettujen haasteiden on käynyt? Oletteko onnistuneet?


Voi miten odotankaan kesää ja kyllä,siiderikin saa odottaa kesään.:)

 

perjantai 30. tammikuuta 2015

Pähkinöitä detoxin kanssa

Kävimme tässä taannoin Punnitse ja Säästä-kaupassa koska mieheni halusi pähkinöitä.  Mies vahti lapsia sillä aikaa kun minä lappasin pähkinöitä pusseihin. Tykkään tuosta kaupasta ihan mielettömästi mutta ärsyttää kun kaikki pähkinät joita mä haluan on eri hintasia ja pitää laittaa eri pusseihin. Koen itseni tyhmäksi kun en kassalla muista mitä missäkin pussissa olevat pähkinät maksaa. Suklaalla päällystetyt pähkinät on lasten lemppareita ja niitä syödessä muksut hiljenee täysin. Ihana ja odotettu hiljaisuus! Kyllä itsekin tykkään syödä niitä mutta olen pikku hiljaa tykästynyt enemmän kuivattuihin hedelmiin ja marjoihin. Olenkin ostanut tuolta marjasekoituksia tai itse valinnut summa mutikassa marjoja / hedelmiä joita sitten laitan aamulla joko jogurtin tai rahkan joukkoon. Nami nami. Olen aina ehkä enemmänkin vierastanut kuivattujen hedelmien ja marjojen ostoa ja syömistä mutta hei pikku hiljaa kun vanhaksi tulee niin oppii syömään uusia juttuja.



Pähkinät ja detox ei ehkä ole se paras yhdistelmä, mutta bongasin tai sanotaanko,että kerrankin muistin ostaa tuolta Pukka detox teetä josta olen lukenut jostain blogista aiemmin. Halusin kokeilla kyseistä tuotetta ja nyt sitä sitten on juotu neljän päivän ajan. Pissattaa.Pissattaa vähän lisää ja vessassa saa käydä vartin välein.:D Juon toki paljon vettäkin työpäivän aikana  mutta selvästi enemmän pissattaa tuon teen juonnin jälkeen. Kaikenlisäksi tuo on tosi hyvän makuista ja ihanan tuoksuista.

Kerroin miehellni juodessa ensimmäistä kuppia kyseistä teetä,että tulee ihan mieleen kallioimarteen maku jota syötiin pienenä veljeni kanssa. Mieheni katsoi hölmistyneenä,että ootko tosissasi syönyt sellaista.:D Oli muuten pakko silloin tarkistaa, että onhan se syötävää ja on se.  Eikä se voisi kovin myrkyllistä edes olla kun sekä minä,että veljeni ollaan vielä hengissä ja suht normaaleja.:D



keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Lenkille lompsis



Eilen sai kyllä kaivaa hyvin kauan motivaatiota lenkille lähtöön. Keli oli mitä kamalin sillä tihkutti vettä ja kävelytiet oli ihan loskassa. Not nice! Väsyttikin eikä millään vaan olisi jaksanut tehdä mitään. Puol 7 maissa illalla sitten päätin,että ei auta kuin oikeasti napata koira mukaan autoon ja menoksi. Tähän aikaan vuodesta on pakko ajella ns. keskustaan koska meidän talon lähettyvillä ei ole katuvalaistusta ja mä en otsalampun varjolla lähde pihalle juoksemaan. Matkalla keskustaan eli noin 5 kilometrin ajan vasemmasta jalasta veti suonta ja miettisin,että pitääkö vaan suosiolla lähteä takaisin kotiin.  Perille päästyäni nappasin koiran pihalle ja lähdettiin juoksemaan. Voi sitä tahmeuden määrää. Mihin mun kunto on hävinnyt?? Jalat ei vaan liikkuneet mihinkään ja ensimmäiset kolme kilometriä oli täyttä tuskaa.Jatkuvasti mietin kääntymistä takaisin ja suoraan sanottuna otti päähän. Sitkeästi vedin kuitenkin sen 6,6 kilometrin lenkin.



Se mikä sai lähtemään lenkille oli uudet treenihousut.  Tilasin Brandalta nämä älyttömän värikkäät housut jotka kyllä saavat hymyilemään vaikka sataisi pikku ukkoja ulkona. Ensinnäkin Brandan valikoimissa on toinen toistaan ihanempia housuja ja oli todella vaikeaa valita vain yhdet. Päädyin näihin housuihin siksi, että ne sopivat kirkkaan oranssin juoksutakkini kanssa. Tykkään välillä pitää juostessa muitakin kuin perus mustia juoksutrikoita. Pitäähän sitä naisellinen olla lenkilläkin. :) *Postaus toteutettu yhteistyönä Brandan kanssa*


Mitäs tykkäätte uusista housuista? Suositteko mieluummin  treenatessa värikkäitä vaatteita vai perus mustia/yksivärisiä? :)

maanantai 26. tammikuuta 2015

Mitä tänään syötäisiin?

Lähes jokapäiväinen ongelmatilanne.Mitä tänään syötäisiin? Joskus vain tulee stoppi ihan kaikkeen ruokaan ja on vaikea keksiä mitään syömiseksi kelpaavaa. Onko muiden perheessä samaa ongelmaa vai onko tämä vain meidän perheen ongelma? Selaan monesti ruokablogeja etsien taivaallisen hyviä reseptejä todeten,että "tota ei voi tehdä kun puuttuu sitä ja tätä". Aina voi tehdä reseptiä soveltaen mutta jos puuttuu ne tärkeät ainesosat niin en lähde edes yrittämään. 

Tacosalaattia.

Olen monesti päättänyt,että teen viikon ruokalistan valmiiksi jolloin ei tarvitse käydä kuin kaupassa ja ostaa tarvittavat ainekset. Eilen väkersin taas ruokalistaa vol 1100 miettien mitä haluamme syödä. Tällä kertaa ajatukseni lähtivät harhailemaan luomuruuan perään ja ajauduin Turun seudun luomukassin sivuille. Olen aiemminkin heidän sivuillaan vieraillut mutta tällä kertaa lähti tilaus.  Tilaukseen lähti aika perusraaka-aineita koska koen,että niistä on helpompi kokeilla. Kovasti kyllä havittelin erilaisia papuja mutta vielä ne jäivät sinne verkkokauppaan.  Tulevalla viikolla tullaan syömään enemmän keittoja kun normaalisti.:)

Haluan syödä mahdollisimman terveellisesti ja pyrkiä suosimaan luomua yhä enemmän.  Ajellessani viime viikolla kotiin töistä tajusin,että ihan meidän työmatkan varrella on  pieni leipomo ja luomupuoti josta saa lähituottajien tuotteita. Kodimme läheltä löytyy toinenkin luomupuoti nimeltä Kaarlejoen luomumyymälä. Niin hassulta kuin kuulostaakin niin en ole käynyt näissä yhdessäkään vaikka ne ovat ihan lähellä. Tästä lähti sitten ajatus liikkeelle,että luomua sen olla pitää. Ei toki kaikki tuotteet mutta jos nyt alkuun edes osan tuotteista saisi korvattua luomutuotteilla.

 Kertokaa mulle teidän lempiruokia.:)

Jauhelihakasvissötkötys + tattarinäkkäriä.


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Agavesiirapin lumoissa


Olen ihan rakastunut agavesiirapin makuun. Luulin ettei mikään voisi voittaa hunajanmakua mutta täytyy sanoa,että agavesiirappi on parempaa.  Olen laittanut banaanirahkan sekaan hunajaa ja joka kerta jää karvas maku suuhun. Tänään kokeilin agavesiirappia hunajan sijaan ja voi tsiisus miten hyvää eikä tullut karvasta makua. Hunajaakin varmasti löytyy monenlaista mutta kaikkia joita olen kokeillut niin jää se hassu maku suuhun. Sain tuota agavesiirappia kokeiluun yhteistyön merkeissä ja olen super iloinen,että sain pullon tuota ihanuutta.

Mieheni kokeili tuotetta myös aamulla laittamalla lorauksen kahvin joukkoon ja sekin oli hyvänmakuista. Ensi viikolla aion kokeilla mitä hyvää agavesiirapista saisi leivottua. Yksi idea on muhinut jo jonkin aikaa mielessä ja haluaisin päästä sen kimppuun heti maanantaina jos aikaa anta myöden töiden jälkeen. :)

Oletteko te kokeilleet agavesiirappia? Tykkäsitkö vai oliko pahaa? :) 


 *Yhteistyössä Modo-syrups*

lauantai 24. tammikuuta 2015

2,5 h miniultra

Lähes kuukauden sairastelun jälkeen olen juossut vain kaksi kertaa noin 7 kilometrin lenkin ja eilen repäsin. Olin mukana juoksemassa juoksukoulu Vauhtisammakon järjestämässä 2,5 tunnin yhteislenkillä. Fiilis noissa heidän lenkeissä on ihan mahtava. .:) Ajattelin jo puolen tunnin juoksun jälkeen, että tästä tulee pitkä lenkki koska juoksu tuntui tosi tahmaselta. Askel painoi tonnin ja sykkeet oli pilvissä. Sitkeästi kuitenkin juoksin pari tuntia ja matkaa mittariin tuli 20,1 kilometriä. Hyvän pituinen lenkki siis. Sivukorvalla kuulin, että parhaimmat juoksivat about 27 kilometriä joten en kovin paljon huonommin vetänyt. Tuolla tulee väkisin vähän se tunne, ettei kehtaa luovuttaa joten sitkeästi vetää porukan mukana. Kaikki juttelee toisten kanssa ja aika kuluu siinä samalla kun turisee.

Kaikkein ihaninta oli kuitenkin päästä hierontaan lenkin jälkeen. Nopeasti kävin suihkussa juoksukoululka ja sieltä suoraan hierontaan. Luksusta! Jalat veti lyhyen ajomatkan aikana ihan jumiin ja kävely oli hankalaa hierontapaikalle. Ihme kyllä itse hieronta ei sattunut yhtään vaikka tunsin, että reidet on jumissa sekä edestä, että takaata. Kotiin päästyä reidet oli kipeät ja ovat edelleenkin. Kipu kyllä helpottaa muutamassa päivässä mutta hetken joutuu kärsimään.:)

Kuva viime vuoden 3h yhteislenkiltä.

torstai 22. tammikuuta 2015

Halipäivä

 


Kuinka moni teistä muisti eilen halailla? :) Eilen oli nimittäin halipäivä joka on perustettu koska me suomalaiset ollaan niin huonoja läheisyyden kanssa. Mistä tulikin mieleen,että miksi sitä harvemmin tulee halailtu kavereita? Mulla on ainakin muutamia kavereita joiden kanssa halataan aina kun nähdään ja sitten niitä joiden kanssa ei halata koskaan. Halauksen saavat yleensä ne kaverit joita näkee harvoin eivätkä ne joita näkee lähes viikottain. 

Televisiosarjoja kun seuraa niin huomaa nopeasti,että ulkomaisissa sarjoissa lähes tulkoon kaikissa kaikki halaa toisiaan kun tapaavat ja kotimaisissa ei ketään. Tämä halailu ym lähestymiset ovat varmaan tosi perhekohtaisiakin. Mun kotona ei esimerkiksi koskaan ole halailtu tai muutenkaan näytetty tunteita. Ainoa kerta aikuisiässä kun olen halannut esimerkiksi vanhempiani on häissäni eli ei kovin usein. :D Tähän olen halunnut saada muutosta ja kotona halailen lapsiani sekä miestäni usein. Haluan,että lapseni saavat läheisyyttä eivätkä juokse heti karkuun jos joku heitä tulevaisuudessa halaavat.

Mites teillä muilla? Halailetteko kavereita,sukulaisia? Onko sattunut joskus jotain hassuja tilanteita jos lähestytte jotakuta tai joku teitä?


tiistai 20. tammikuuta 2015

Juoksemisen ilo

Olen vihdoinkin siinä kunnossa,että pystyn juoksemaan. *Koputan puuta* Kaverin kanssa käytiin juoksemassa vähän alle 7 kilometrin lenkki ja se tuntui kevyeltä. Mulla oli koira mukana mikä tietysti auttaa kun jatkuvasti vetää mua eteenpäin. Täytyy kyllä sanoa,että askel ei painanut missään vaiheessa ja juokseminen tuntui hyvältä. Nämä pari lenkkiä on nyt menty niin hitaasti,että pystytään puhumaan mikä on hienoa. Yksinäni mä paahdan menemään sellaista vauhtia,etten pystyisi puhumaan paria sanaa enempää. Hitaat hölkkälenkit tekevät mulle todella hyvää varsinkin nyt kuukauden sairastelun jälkeen. Fiilikset juoksun aikana ja juoksun jälkeen on se syy miksi mä rakastan juoksua. Endorfiiniryöppy oikein hyökkää juoksun jälkeen ja ilomielin otan sen vastaan. :)



Tänään oli paljon kylmempi ilma kuin mitä sunnuntaina oli ja siksi olikin vaikeaa miettiä mitä päällensä laittaa. Tiikeritrikoot on mun ihan lempparit vaikka ei kovin lämpimät todellakaan ole. Mä koen kamalaksi sen,että lenkillä tulee liian kuuma. Mieluummin palelen alku lenkin kuin,että hikoilen koko lenkin kuin pikku possu saunassa. Kaikenlisäksi kylmä viima puhalsi takaisin päin juostessa. :/ Tällä viikolla juoksenkin aika maltilla koska lauantaina on vuorossa Vauhtisammakon järjestämä 2,5h  lenkki. Mä niin odotan tuota lauantaita koska siitä on taas kulunut ihan liikaa aikaa kun on päässyt pitkälle lenkille. Hauskaa päästä myös höpöttelemään muiden yhtä hullujen juoksijoiden. :D

Tulipas pelästynyt ilme.:D

maanantai 19. tammikuuta 2015

Lenkkeilyä remontin lomassa

Mun fiilikset oli eilen niin katossa kun uskalsin lähteä juoksemaan kaverin kanssa. Pelkäsin miten sääri kestää mutta hyvinhän se. Laitoin kompressiosäärystimet jalkaan ja paine jalasta hävisi heti. Miettisin miksi en tajunnut pitää niitä heti onnettomuuden jälkeen. Paikoitellen oli tiet todella jäässä ja osa matkasta juostiin jalkakäytävillä joissa ei ollut yhtään jäätä.  Tunnin lenkin jälkeen jalat oli ihan vetelät ja reisissä kyllä tuntui. Tiesi taas tehneensä jotain. Kaverini juoksi ensimmäistä kertaa näin pitkän lenkin ja ylpeä olen hänestä.:) Matkaa lenkille kertyi 7 kilometriä ja vauhtina hidas jotta pystyttiin vaihtamaan kuulumisia. Lenkki teki todella terää ja oli ihanaa päästä tekemään jotain vaikkakin kotonakin ollaan puuhasteltu yhtä sun toista. :D

Mies nimittäin innostui tekemään keittiöremppaa. Kaikki alkoi siitä kun mies asensi eteisen sähköjohtoja joista osa menee keittiön kautta eli maalipinta hieman kärsi tässä hommassa keittiön puolella. Ollaan jo jonkin aikaa pohdittu hirsien esiin ottamista keittiössäkin (kaikissa muissa huoneissa ne jo on näkyvillä).  Yhdestä kulmasta sitten aloitettiin ja tänään otettiin toinenkin seinä esiin. Ikkunaseinä on vielä raivaamatta mutta se saa hetken odottaa.  Hirsien ollessa nyt esillä niin enää on se ns. raskain ja likaisin homma edessä nimittäin hirsien hiominen. Tällä hetkellä kaikki hirret on erivärisiä joten hiomalla niistä saa kauniimmat. Mitään maalia tai lakkaa niiden päälle ei tule vaan jäävät puun värisiksi.  Päässä pyörii tuhat ideaa miten saada keittiöstä kivannäköinen. Haluaisimme saada hirsiseinän näyttämään juuri niin pitkälle kuin se on luonnossakin ja kaapit ikävä kyllä tekee siitä taas kapeamman oloisen. Avohyllyt mietityttää mutta olisivat upeat koska hirsiseinää jäisi näkyviin paljon. Olen katsellut eri maalivaihtoehtoja muihin seiniin ja todennäköisesti päädytään johonnin hyvin vaaleaan. Tykkään väreistä mutta huomaan kyllästyväni niihin muutamassa vuodessa ja ihan niin usein ei ole varaa remontoida.:D

Tästä lähdettiin liikkeelle. (Tilanpuutteen vuoksi pyykinpesukone sijaitsee keittiössä)
Tässä keittiö jälkeen jolloin kaikki on vielä rempallaan.


Onko teillä heittää vinkkejä? Onko kenelläkään avohyllyjä keittiössä? Onko toimivat? :)

lauantai 17. tammikuuta 2015

Huonoa tuuria

Mä en enää tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa kun lukee mun viime kuukausien postauksia koskien treenaamista. Kuvittelin alku viikosta,että vihdoinkin alkaa olemaan terve olo ja voisin harkita jopa lenkille lähtöä. Kuinkas sitten kävikään. Kävin pihalla hätyyttelemässä koiramme Claudian toisesta ovesta sisään vaan hän päättikin rynnätä siitä kielletystä ovesta sisään ja törmäsi matkalla mun sääreen. Sattui muuten ihan mielettömästi vaikka mulla oli jalassa farkut ja pitkävartiset saapikkaat. Hetken keräiltyäni itseäni pihalla sain loikittua yhdellä jalalla sisään. Oltiin nimittäin lähdössä kauppaan ja Claudia sen usein aavistaa eikä tahdo millään tulla sisälle. No koira saatiin tosiaan sisälle ja me lähdettiin kauppaan.

Sääri turposi ja särki koko illan. Otin särkylääkettä ja nostin jalan kohti kattoa mutta silti sattui. Sain siis ihan kunnon osuman. Nyt monta päivää tapahtuman jälkeen turvotus on jo kutakuinkin laskenut ja jäljellä on enää mustelma joka vain pahenee päivä päivältä. Tietty kun mustelma on sääressä niin kolautan sitä joka paikkaan ja sepäs tekeekin mukavaa.:( Koitin pihalla ottaa tänään muutaman juoksuaskeleen mutta ei tuolla kipeällä jalalla pysty juoksemaan. Joka askeleen tärähdys tuntuu kuin sääri räjähtäisi. Se on jännä tunne mikä siinä sääressä on eikä se ole yhtään mukava. Toivottavasti tämän parannuttua pääsisin jo juoksemaan eikä enää tulisi lisää ylläreitä. Tosin tällä hetkellä täällä on tiet kuin luistinratoja joten eipä tuolla kyllä muilla kuin luistimilla pystyisi kuntoilemaan.




Rahkakakku

Juustokakun pahin vihollinen rahkakakku on testattu. Rahkakakku on terveellisempi vaihtoehto herkutella kuin juustokakku ja kakun tekemiseen ei paljon aineksia tarvita. Reseptiä on helppo soveltaa sellaiseksi joka miellyttää omia makunystyröitä. Itse jouduin heti soveltamaan koska alkuperäisessä ohjeessa kakku oli tehty vadelmista ja meillä oli vain mustikoita sekä mustikkakeittoa. Rahkakakku ei tosiaan ole mikään makea makuelämys vaan maistuu juurikin rahkalta. Näin rahkaan tykästyneenä kakku oli loistava korvike makeanhimoon joka nostaa päätään aina iltaisin. :D

Rahkakakku

4 prk (1 kg) rahkaa
200 g marjoja
2 dl mehukeittoa
8-9 liivatelehteä (vettä)


Aloita kiehauttamalla marjat (ellei ole tuoreita) ja anna niiden jäähtyä. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Itse olen käyttänyt liivatejauhetta mutta toimii samallalailla. Sekoita marjat rahkan joukkoon. Lisää liivatelehdet/jauhe kiehahtaneeseen vesitilkkaan. Sekoita liivatevesi rahkan joukkoon. Kaada rahka irtopohjavuokaan ja siirrä jääkaappiin jähmettymään.


Kun rahkaseos on tunnin pari jähmettynyt voi siirtyä vaiheeseen kaksi. Laita 2 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen.Sekoita ne taas tilkkaan kuumaan veteen ja vatkaa mehukeiton sekaan. Mehukeitto kuorrutteesta saa siistemmän näköisen kuorimalla mehukeittoseoksesta ilmakuplat pois ennen kaatamista rahkaseoksen päälle. Kaada mehukeittoseos jähmettyneen rahkan päälle. Varovaisesti.  Laita kakku jääkaappiin jähmettymään ja nauti mielellään seuraavana päivänä. :)




torstai 15. tammikuuta 2015

Loma treenaten vai makoillen rannalla


Matkakuume. Se valtaa hetkittäin niin kovin, että on pakko selata kaikki mahdolliset matkatoimistot läpi. Tuskaa ei helpoita Ebookersilta viikottain tulevat tarjoukset eikä veljeni matkat maailman eri kolkkiin. Haluaisin huolettoman elämän jolloin voisi hypätä lentokoneeseen ja suunnata vaikka Afrikan savannille. Yksi unelmista on itseasiassa päästä joskus Afrikkaan ja päästä näkemään eläimiä,upeaa luontoa,hyvää ruokaa ja erilaista kulttuuria.Ikuinen haaveilija. :)

Lomalla on ihana tutustua sen maan ruokaan (eikä vain paikallisiin drinkkeihin. ;) ), rantoihin, käydä autolla seikkailemassa ja kierrellä nähtävyyksissä.  Mä en ole koskaan ollut mikään rannalla makoilija.Kestän siellä about sen aikaa kun nukun päikkärit. :D Sitten on pakko päästä syömään,shoppailemaan tai muuten vain pois. Tämä tapa ei ole muuttunut vanhemisen myötä vaan lähinnä pahenee ettei pysty makoilemaan enää niinkään kauan kuin nuorena. Voisin siis hyvin harkita jopa jonkinlaista aktiivilomaa, ei ehkä lasten kanssa ainakaan vielä. Maailmassa on niin paljon ihania paikkoja jonne olisi mahtavaa patikoida. Olisin ikionnellinen jos joskus pääsisin islanninhevosten kanssa vaeltamaan Islantiin tai opettelemaan surffausta Hawaijille.




Se mikä vielä on toteuttamatta on häämatka. (Olemme varmaan ainoa pari joka on mennyt naimisiin vuonna 2013 menemättä häämatkalle). Mihin mä sitten lähtisin häämatkalle jos budjetti olisi rajaton? Suoraan sanottuna lähtisin ihan minne vain mikä olisi Pohjoismaata ja Viroa pidempänä.:D Romanttisinta olisi lähteä miehen kahdestaan Pariisiin sinne rakkauden kaupunkiin. Olisi ihanaa nähdä Eiffel-torni ja päästä shoppailemaan Pariisin pikku kauppoihin.  Rantalomalle lähtisin Karibialle tutkimaan mitä ABC-saaret pitävät sisällään. Rantaloma jossa ripaus aktiivisuutta eri saaria kierrellen. Upeaa!

Missä mä sitten olen vuosien saatossa matkustellut? Ihan ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui ala-asteella luokkaretkelle Ruotsiin Tukholmaan. Sen jälkeen on kaverin kanssa käyty Bulgariassa, Turkissa ja Espanjassa. Sitten olikin aika lähteä au pairiksi jenkkeihin Floridaan.  Veljen kanssa bailattiin Thaimaan Phuketissa. Sen jälkeen olen seikkaillut vain koirien kanssa näyttelyreissuilla Venäjällä,Latviassa,Liettuassa ja Valko-Venäjällä.  Nyt olisi aika taas lähteä jonnekin mutta ei taloudellinen tilanne anna millään myöden. Seuraava reissu suuntautuu syyskuussa mieheni kanssa Viroon Tallinnan maratooniin.

Olen aina sanonut,etten varmasti kestäisi ajatusta matkustaa lasten kanssa,mutta jos muut selviää siitä hengissä niin miksi en sitten minä. Selviäisin. Tekisin kaikkeni upean matkan saavuttamiseksi. Lapsille kaikki tälläinen on ikimuistoista. Ensimmäinen reissu ulkomaille on ikimuistoinen. Siitä reissusta muistaa aivan kaiken (riippuen tietty minkä ikäiset lapset on kyseessä), ihan pienimmät yksityiskohdatkin. Olisi ihanaa tarjota lapsille matka jonnekin lämpimään, jossa pääsee näkemään ihan erilaista kulttuuria kuin on totuttu Suomessa. Onko teillä heittää vinkkejä lasten kanssa matkustamiseen? :)



Mielelläni kuulisin mikä on teidän unelmatapanne viettää loma? Viettäisitkö sinä lomasi mieluiten rannalla makoillen? Hikoilisitko mieluummin patikoiden vuorelle? Seilaisitko jahdilla välimeren upeissa maisemissa? Vai onko joku muu juttu just sun tapa viettää loma? :)

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Musiikista motivaatiota juoksuun

Ilman musiikkia on vaikea lähteä juoksemaan varsinkaan yksin. Saan musiikista tempoa ja vauhdikas musiikki takaa hyvän vauhdin koko lenkin aikana. Spotify on kätevä kaveri lenkillä ja sinne olenkin tehnyt oman listan ihan vain juoksulenkkejä ajatellen. Täytyy syksyn maratonia varten ladata vielä oma lista Spotifyhin jotta on taatusti hyvää musiikkia 5 tunnin ajan.Kaverin kanssa keskusteltiin musiikin kuuntelusta maratonin aikana ja hän kertoi että hänellä on tietty biisi listan lopussa ihan vain loppumetrin fiilistelyä varten. Voisin itsekin keksiä loppuun biisin mistä saisi huippufiilikset.

Tämän hetken ykkössuosikki on Blasterjaxx. Tässä muutamia biisejä jotka soi aina lenkillä.:)






Tämän alkuvuoden ehkä yksi parhaimmista biiseistä on Samsara 2015. Ihan huippu! Sykkeet nousee satavarmasti kun tuohon kertosäkeen tahtiin vetää lenkin. :)



Mitä biisejä te kuuntelette lenkillä? Millainen musiikkityyli motivoi teitä treenaamaan?

tiistai 13. tammikuuta 2015

Asteen terveellisempi hampurilainen



Itsetehdyt gluteenittomat sämpylät, jauhelihapihvi, kesäkurpitsaa, halloumjuustoa, salaattia, sipulia, pestoa ym.  Taivaallisen hyvää! Idea näihin lähti siitä kun katsoin töissä telkkaria ja ylläri ylläri tuli ruokaohjelmia. (Päivisin ei taida paljon muuta telsusta tulla kun erilaisia ruokaohjelmia). Jokatapauksessa ohjelmassa tekivät hampurilaisia höystettynä munakoisolla ja halloumjuustolla. Nami!

Kiiruhdin työvuoron päättyessä kaupan kautta kotiin leipomaan sämpylöitä. Ohje täällä. Olen kokeillut monia reseptejä gluteenittomien sämpylöiden tekoon ja tämä on ylitse muiden. Sämpylöistä ei tullut kivikovia joilla voi heittää sorsia vaan kerrankin meheviä.  Pihvit tein luomu naudanjauhelihasta ja nekin onnistui eikä tullut kuivia. Halusin hampurilaiseen jotain muuta kastiketta kuin ketsuppia joten kaupasta lähti mukaan punaista pestoa jossa on mm. aurinkokuivattua tomaattia ja paprikaa. Niin hyvää!  Jos olisi halunnut hifistellä niin tuon kastikkeen olisi voinut tehdä itsekin mutta en jaksanut. Halloumjuusto tuo sopivasti suolaisuutta mutta voihan väliin laittaa muutakin jos halloumista ei tykkää.  Meillä oli niin paljon erilaisia täytteeitä,että hampurilaista oli käytännössä mahdoton syödä ilman,että puolet täytteistä pursusi ulos.:D

Millä te täytätte hampurilaisenne olettaen,että teette niitä itse kotona? :)




maanantai 12. tammikuuta 2015

Aina kaikki ei mene kuten Strömsössä


Tammikuu tulee 90 % olemaan tämän vuoden p*kin kuu. Tuntuu,että ihan kaikki suunnitelmat on peruuntunut tai siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Mä oikeastaan elän niin,että suunnittelen pitkän tähtäimen menoja jolloin mulla on aina jotain mitä odottaa.  Nämä peruuntuneet menot nyt ei ollut kovin pitkän tähtäimen suunnitelmia mutta harmittaa kovin. Mun piti aloittaa tankotanssi 9.1 mutta ystäväni jonka kanssa yhdessä piti tuo uusi harrastus aloittaa sai akuutin leikkausajan juuri tuolle aloituspäivälle ja sairasloman pituus on alkuun about 2 viikkoa. Senkään jälkeen ei ole taattua,että pystyy vielä treenaamaan niin kovaa. Ystävän terveys on kuitenkin kallisarvoinen joten homma siirtyy niin pitkälle, että hän paranee. :)


Viime viikonloppuna mun piti osallistua mieheni kanssa triathlon treenipäivään jossa olisi päässyt tutustumaan itse lajiin. Sekin siirtyy johonkin toiseen ajankohtaan. Ollaan koko perhe oltu kipeinä enemmän tai vähemmän joten ei olisi ollut tervettä mennä treenaamaan kipeänä. Miehellä on keuhkoputkentulehdus ja itsellä poskiontelontulehdus joten ei tässä kunnossa jaksa suoraan sanottuna juosta metriäkään. En ole kolmeen viikkoon urheillut yhtään jatkuvan sairastelun takia. Eikä mua niinkään harmita,että itse triathlon treenipäivä peruuntui vaan se,että oltaisiin miehen kanssa päästy kerrankin yhdessä treenaamaan. Tosin äitini jonka piti tulla hoitamaan lapsia treenipäivän ajaksi on myös kovassa flunssassa kera kauhkoputkentulehduksen joten olisi homma voinut peruuntua siksikin. (Btw uskomattoman sitkeää tautia on liikkeellä ja tarttuu todella helposti.)

Ainoa asia joka 100% tulee tapahtumaan on se,että aloitan tänään uudessa työpaikassa.  Hiemanko jännittää. :D Odotan todella kovin uuden työn aloittamista ja sitä,että pääsee käytännössä näkemään sen mitä työnkuvaan kuuluu.Se kun ei ihan selvinnyt mulle haastatteluissa. Miettikää mikä hullu ottaa työn vastaan eikä työnkuva ole edes selvä.:D

Vielä en ole ihan luovuttanut tämän kuun suhteen sillä loppukuusta olisi vielä tarjolla treenejä. Nimittäin 24.1 on luvassa 2,5 h juoksu Vauhtisammakon järjestämänä ja 31.1 Spartan gearin järjestämä toiminnallisen harjoittelun ja hyvinvoinnin seminaari. Jos vaikka näihin tapahtumiin mennessä olisin parantunut tästä köhästä.


Mitäs suunnitelmia teillä on tammikuulle? Oletteko enemmän ex tempore ihmisiä vai teettekö tekin pitkn tähtäimen suunnitelmia? :)

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Ensikosketus balettiin


Kuva
En ole ikinä käynyt katsomassa balettia joten olin innoissani kun ystävä pyysi mukaan katsomaan esitystä. Kyseessä oli hieman erilaisempi baletti esitys sillä se näytettiin Turussa Logomossa isolta screeniltä. Itse baletti tanssittiin Lontoossa josta se välitettiin livenä. Hienointa tässä oli se,että esiintyjät oli kuvattu tosi läheltä joten periaatteessa nyt nähtiin esitys paremmin kuin jos oltaisiin oltu paikan päällä Lontoossa. Oli se hienon näköistä. :)

Kateellisena katsoin miestanssijoiden reisilihaksia ja käsissäkin heillä pitää voimaa olla,jotta jaksavat niitä naisia nostella vaikkakin heillä ei varmaan paljon enempää kuin 45 kiloa painoa ole. Mukana oli ystäväni kaveripariskunta ja tälle miehelle oli välillä hyvinkin vaikea katsella tiukoissa trikoissa tanssivia miehiä. :D Mun oli pakko kysyä kaveriltani ensimmäisellä tauolla,että mitä niillä miehillä on trikoiden alla ja munakuppihan heillä on.  Luulisi sellaisenkin hiertävän paikkoja...

Käytiin siis katsomassa Manon niminen baletti jonka tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun Ranskaan. Pääosassa on kaunis kurtisaani Manon joka rakastuu köyhään opiskelijaan mutta moraalittoman elämän kautta saatu ylellinenkin elämä houkuttaisi Manonia.  Olin itse todella yllättynyt siitä kuinka helppoa oli seurata juonta. Ystäväni tosin kertoi juonen lyhyesti ennen esitystä juuri siksi,että mä tiedän mistä baletti kertoo. Olisin kyllä ilman lyhyttä briiffausta ollut ihan kuutamolla. :)

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Sometimes shit has to happen before you know what a diamonds you have



Ensimmäistä lasta odottaa kuin kuuta nousevaa. Seuraavan kanssa jo tiedät mitä odottaa ja odotat lähinnä lapsen syntymistä. Odotinko kuitenkaan synnytyksen jälkeistä olotilaa? Kaksi pientä lasta,armoton univelka ja kasa läskiä. Elämä ei tuntunut kovin hehkeältä vaikka olin kahden ihanan lapsen ympäröimänä ja mies tukena.

*Postaus sisältää vain ja ainostaan minun mielipiteitäni.En häveksy muiden tapoja toimia joten ethän sinäkään minun.*

Olisin mieluiten nukkunut viikon putkeen kun valvonut vasta-syntyneen kanssa useamman kuukauden. Meidän pikkuinen peikonpoikanen oli sitä mieltä, että hän ei suostu nukkumaan missään muualla kuin sohvalla minun vieressäni. Nukuin siis ensimmäiset pari kuukautta sohvalla kera vauvan ja dalmatialaisen. Selkä oli joka päivä niin jumissa,että en olisi edes saanut laskettua vauvaa pinnasänkyyn jos se olisi siellä suostunut nukkumaan. (Selkä ja pakarat menivät jumiin synnytyksessä ja vaiva vain paheni ajan kuluessa) Yritettiin ihan oikeasti kaikkemme. Nukutettiin meidän sängyssä, hänen pinnasängyssä, valot päällä sekä pimeässä, ilman koiria sekä koirien kanssa samassa huoneessa, pinnasänky meidän sängyssä vieressä, että kaukana. Koitettiin siirtää nukahdettuaan syliin omaan sänkyyn ja huuto alkoi heti. Yritin imettää mutta saatuaan sairaalassa ensimmäisestä hetkestä lähtien pullomaitoa ei imetyksestä tullut mitään. Pullomaito aiheutti vatsanväänteitä. Annettiin Cuplatonia ym vatsanväänteisiin tarkoitettuja tuotteita. Koitin eri pullomaitoja ja rintamaitoanikin. Loppui oikeasti ideat ja siksi päädyttiin nukkumaan sohvalla koska silloin sain unta edes tunnin putkeen.

Äiti on vähän väsynyt.
Väsymys alkoi olla sitä luokkaa,että ei muistanut asioita,vitutti, itketti, kroppaa särki ja suoraan sanottuna en nähnyt auringon paistavan meidän risukasaan. Vauvan itku sai hermostumaan. Ajattelin ettei se voi taas itkeä. Mitä mä teen väärin? Välillä pahoina hetkinä olisi ollut helpottavaa vaan päästä hetkeksi pois,mutta jopa oma äitini vähätteli väsymystäni. Yritin jopa kerran mennä vanhempieni luokse ilman muuta perhettä, että saisin nukkua mutta  ei tullut kuulonkaan. Äiti halusi lapset mukaan. Se siitä nukkumisesta univelkoja pois.

Joskus itkevän lapsen saaminen uneen venyi kahteen asti yöhön. En olisi ikinä pystynyt tähän ilman mieheni tukea. Hän kuitenkin kävi töissä koko ajan eli ei pitänyt yhtään isyyslomaa siinä vaiheessa vaan vasta vauvan ollessa about 8kk. (Jäi silloin vanhempainvapaalle ja oli lasten kanssa 2,5kk kotona)  Mieheni vietti alkuillan vauvan kanssa minun mennessä kuuden-seitsemän aikoihin nukkumaan iltaisin. Heräsin siinä yhdentoista aikoihin mieheni halutessa nukkumaan. Nämä olivat useimmiten mun yöunet ensimmäisten kuukausien aikana.

Elämäni valopilkku oli treenaaminen. Se,että pääsi pois kotoota urheilemaan.  Treenaaminen auttoi jaksamaan. Toki treenaaminen aiheutti väsymystä itsessään mutta olin energisempi. Lyhyet yöunet ei tuntuneet enää niin pahalta. Juoksemisesta tuli mulle pääsytie omaan aikaan ja juostessa sai nollattua päätä.

Mä rakastuin juoksemiseen!
Koin samanlaisia väsymyksen tunteita esikoisen syntymän jälkeenkin mutta silloin tilanne oli muuten ihan erilainen. Silloin opiskelin,kävin töissä ja rempattiin asuntoa joka oltiin ostettu. Tuntui,että piti revetä joka paikkaan saamatta oikein mitään järkevää aikaiseksi missään. Esikoisen aikaan myös yksi ystävistäni sai esikoisen jonka kanssa oli kivaa vaihdella kuulumisia ja käydä vähän kirppiksiä kiertelemässä. Pääsi ns. tuulettumaan välillä.

Koen,että mun oli läpikäytävä nämäkin vuodet elämästäni vaikka ne ei ehkä ole niitä mukavimpia muistoja. Lapset ovat itsessään toki ihania muistoja näistä väsyneistä vuosista mutta se olotila joka on synnytyksen jälkeen kuin zombie elokuvasta ei houkuta. Kaikesta oppii ja kaikki on koettava oppiakseen vielä paremmaksi. Mä opin,että mulla on mies joka on aina tukena ja turvana. Mulla on tukiverkosto josta saa apua (vaikkakin aikataulujen yhteensovittaminen työssäkyvien kanssa ei aina ole helpoimmasta päästä). Neuvolastakin saa apua kun uskaltaa avata suunsa!

Rakastan lapsiani ja he ovat olleet jokaisen valvotun yön arvoisia. Tänä päivänä vauvani on 1 v 2kk ja mitä aurinkoisin pikku mies. Heräilee öisin edelleen mutta koko ajan mennään parempaan suuntaan. Viime yönä oli herännyt vain kerran. Luksusta! :)

Kesällä 2014 ihmeteltiin Tivolin laitteita.


tiistai 6. tammikuuta 2015

Juoksemisen kaipuu

Haluaisin jo juoksemaan. Kaipaan ihania lenkkipolkujani. Haluan tuntea viiman kasvoilla juostessa kovaa. Koirakin kovasti odottaa lenkille pääsyä.En ole päässyt lenkille moneen viikkoon,ainakaan kolmeen viikkoon. Kiitos ensiksi selkäkivun ja siihen perään tullen flunssan josta en vieläkään ole parantunut. (Alkaa pää kohta lahoamaan) Eikä kaipuutani juoksemiseen auta yhtään se,että muut innokkaat bloggarit postaavat juttuja treeneistään. Mä olen kateellinen. (Tuntuu,etten ole postannut juuri mitään treeniin liittyen pitkään aikaan)

En siis ole lopettanut juoksemista vaikka en ole siitä hetkeen hehkuttanut. En vain ole päässyt lenkille joten ei ole kertakaikkiaan ollut mitään raportoitavaa siltä saralta. Lupaan, että hehkutan yhden postauksen verran kun seuraavaksi pääsen lenkille.:D

Maratonia varten pitäisi kyllä aloittaa treenaaminen... Alkaa jo hieman pelottamaan milloinkohan tosissaan pääsen aloittamaan. Olen jo katsellut sillä silmällä juoksutapahtumia mutta en ole uskaltanut ilmoittautua kuin Tallinnan maratoniin. Pelkään niin, että jää juoksu väliin jos ilmoittauduin liian ajoissa kuten kävi viime vuonna Ruisrääkin kanssa kun olin enterorokossa.

Tässä kuitenkin viime vuodelta upeita muistoja juoksemiseen liittyen. :)


Väriä elämään

*Postaus sisältää tuotesijoittelua ja on toteutettu yhdessä Björn Borgin kanssa*

Huomaan kaipaavani kesää ja hamuan kaikkea värikästä ympärilleni. Siivotessani joulujuttuja pois kaivoin kaapista värikkäimmät tyynyliinat jotka löysin. Ystävän tuomat vaaleanpunaiset ja valkoiset tulppaanit alkavat lakastua joten olisi aika hankkia uusia värikkäitä kukkia tuomaan iloa keittiöön.

Kaipaan myös ulos juoksemaan ja mikäs muu innostaisi treeneihin enemmän kuin uudet treenivaatteet. Selaillessani Björn Borgin sivuja huomaan löytäväni aina vain värikkäämpiä vaatteita mutta missä on kaikki keltaiset ja limenvihreät vaatteet. Menikö ne jo muodista vai eikö ne ole Björn Borgin juttu?:D





Pants Miko / Jacket Ruby /Singlet Wendela

Sitten ihan perus "lökövaatteita" kotona sohvalla oleiluun.  Tässä kun on pari viikkoa mennyt kutakuinkin kotosalla nimenomaan noissa "lökökuteissa" niin huomaa kuinka ihanaa on lähteä töihin taikka kauppaan ja saa laittautua. Rakastan kotona hengailua sohvalla maaten ja herkkuja syöden mutta tosiasia on,että tätä en ole harrastanut sen jälkeen kun lapset ovat saapuneet elämääni. Rauhallista hetkeä ei ole eikä juuri aikaa maata sohvalla aati, että meillä olisi edes sohva.:D





T-shirt Van  / Pants Pepi / Hoody Mimi


Mitäs tykkäsitte Björn Borgin vaatteista? Hittejä vai huteja? Nämä tosin oli niitä minun lemppareita tämän hetken mallistosta ja vaatteita siellä on varmasti myös muiden makuun jos nämä olivat liian värikkäitä. :)



maanantai 5. tammikuuta 2015

Flunssan karkoittajat

Koska olen kohta kaksi viikkoa kärsinyt ikävästä flunssasta niin päätin etsiä apua netin syövereistä. Kerran lääkärin mukaan minussa elää virus johon antibiootti ei tehoa on syytä hankkiutua siitä eroon. Olen mielestäni kärsinyt tästä jo ihan tarpeeksi ja muukin perhe saisi alkaa tervehtymään.

Voitteko kuvitella sen tunteen kun neljän hengen perhe kera kaksi koiraa on kolmatta viikkoa sisällä ja kaikki enemmän tai vähemmän kipeenä? Eihän siinä oikeasti ole mitään järkeä mutta kun vanhemmat on kipeämpiä kuin lapset ei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla sisällä. Ollaan me toki kaupassa käyty ym asioilla käyty ja minäkin ollut töissä mutta ei olla ulkoiltu kun ei vaan ole jaksanut. Lapsetkin ovat olleet pitkään flunssassa ja aina kun näyttää olevan parempi päivä niin seuraavana päivänä on lämpöä. Ilmeisesti tätä se sitten on pikku lasten kanssa tai näin mulle on kertonut useampi kuin yksi lääkäri jonka luona olen viimeisen kolmen vuoden aikana käynyt lasten tai oman sairastelun takia. Enkä siis syytä lapsiani sairastelustani mutta pakko todeta,että ennen heitä en ollut näin usein kipeänä.:D

kuva
Flunssan selätys vinkkejä löytyy varmasti yhtä paljon kun on ihmisiäkin. Jokaisella on omansa ja eri kulttuureissa on tapansa hoitaa flunssa. Itseäni kiehtoo kiinalainen lääketiede ja tätä postausta tehdessä sukelsin hetkeksi kiinalaiseen lääketieteen syövereihin. ( Hups ja pari tuntia aikaa kului). Se mikä tekee kiinalaisen lääketieteen mielenkiintoiseksi on se,että heidän mielestään ei ole pahoja tai hyviä ruokia vaan kaikilla ruoka-aineilla on omat vaikutuksensa ja niitä käytetään tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi jos on limaisuutta ja flunssaa niin olisi syytä välttää kosteuttavia tuotteita kuten maitotuoteita,sokeria ja vehnää.

Mutta sitten niihin vinkkeihin millä tämän ilkeän taudin saisi selätettyä. Tässä Top 3.

Tästä Urban flavour blogista löytyi Flunssan karkoitus juoma.

kuppi vettä
iso ruokalusikallinen hunajaa
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
ruokalusikallinen sitruunan mehua
viipale sitruunaa

1. Keitä vesi
2. Viipaloi inkiväärin pala ohuiksi siivuiksi ja jaa sitruunan viipale kahtia
3. Kaada kuuma vesi kuppiin ja lisää sinne inkivääri, hunaja, sitruunan mehu ja sitruunan viipaleet
4. Anna hautua 10-15 min

Kanakeitto lienee tunnetuin "flunssaruoka" tai ainakin valtameren tuolla toisella puolella. Täällä on ohje sellaiseen kanakeittoon mitä itsekin voisin kokeilla.

Jopa laulaja Juha Metsäperällä on vinkki flunssan selättämiseen.   "Salaisuuteni on tuhansia vuosia vanha kaava i=r+l+l. Se tarkoittaa, että immuniteetti on yhtä kuin ravinto, liikunta ja lepo. Terveellinen ruoka on tärkeää, ja syön joka aamu puuroa marjojen kera." 

Millä te selätätte flunssat? Oletteko tehneet muutoksia elämäänne jotta olisitte terveempiä? Onko muutoksista ollut apua? :)

kuva

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Arvonnan voittajat



Talvi tuli taas. Melkeinpä kerran viikossa se yllättääkin suomalaiset.:D  Tykkään lumesta mutta en niinkään lumitöistä tai jos olisi apuvälineenä jokin muu kuin lumilapio sillä plääniä (ei kuitenkaan niin isoa, että traktoria tarvitsisi) meillä riittää putsattavaksi ja lapiolla se kestää ikuisuuden.

Sitten arvontaan.

Mieheni toimiessa "onnettarena" Oman elämän inventaario hyvinvointihaasteen itselleen voittivat Katsku ja Teija Hämäläinen. ( Laitoin teille sähköpostia)  Onneksi olkoon voittajille! Toivottavasti nautitte hyvinvointihaasteesta ja saatte siitä jotakin uutta itsellenne.


lauantai 3. tammikuuta 2015

Pancakes



Olen löytänyt tämänkin reseptin jostain Googlen avulla vuosia sitten. Tällä reseptillä saa älyttömän maukkaita gluteenittomia pancakeseja. (Onko pancakesilla suomenkielistä käännöstä?)  Näistä kun ei tule lettuja eikä pannukakkujakaan vaan nimenomaan jenkkiläiseen tyyliin paksuja pancakeseja.

Pancakes (gluteeniton)

5 dl gluteenittomia jauhoja
1,5 rkl leivinjauhoja
1 tl suolaa
4 rkl sokeria
2 munaa
5 dl maitoa

Kaikki ainekset vaan sekaisin. Taikinasta tulee ja kuuluu tulla paksua (älkää pelästykö sitä). Ei muuta kuin paistinpannulle nokare voita ja taikinaa pannulle. Halutessasi voit raastaa taikinan joukkoon vaikka omenaa jolloin kannattaa maitoa lisätä hieman. Näitä syö oikeastaan ilman mitään lisukkeita mutta kyllä ne kermavaahdon kanssa maistuu täydelliseltä herkulta.  :)





perjantai 2. tammikuuta 2015

Arvonta uusiksi

Otetaanpa kuulkaas uuden vuoden kunniaksi viime vuoden lopulla ollut arvonta uusiksi. Olitte lukijat hieman nihkeitä osallistumaan arvontaan. :D Eli tarjolla olisi kaksi paikkaa 5.1 alkavaan Oman elämän inventaarion joka on verkossa tehtävä hyvinvointihaaste. Täällä edellinen postaus aiheeseen liittyen. Rohkeasti nyt osallistumaan. Jos olette tehneet uuden vuoden lupauksia liittyen omaan hyvinvointiin niin tämä haaste on siihen loistava. Itse sain tuosta 6 viikon haasteesta paljon irti. Oivalsin mitkä asiat elämässäni on hyvin ja mihin kannattaa panostaa enemmän aikaa. Tajusin myös asioiden olevan heikossa kunnossa joiden luulin olevan hyvässä jamassa. Tähän kannattaa siis ehdottomasti lähteä mukaan.

Koko kuuden viikon ajan saat sähköpostiin kerran viikossa uuden viestin koskien uutta aihetta jota sillä viikolla käsitellään. Verkkoportaalissa on liuta kysymyksiä sekä syventäviä, että lisämateriaalia. Haaste ei ole vaikea eikä liian haastava. Siihen ei kulu liikaa aikaa. Kuusi viikkoa on lyhyt aika elämästäsi ja jos kuuden viikon elämästäsi tulee entistä parempi on haasteeseen kannattanut panostaa. :)

Jätä siis kommentti (anonyymit vastaajat muistakaa laittaa myös sähköpostiosoite) niin olet mukana arvonnassa. Arvontaan aikaa osallistua sunnuntaihin 4.1 klo 12 asti.  


torstai 1. tammikuuta 2015

Vuoden 2015 haasteet, tulevat tavoitteet ja lupaukset

kuva


Se olisi vuosi 2015 .Uusi vuosi tuo toivottavasti mukanaan muutakin uutta kuin uuden työn. :) Suurimmat haaveet tänä vuonna liittyvät treenaamiseen ja painonpudotukseen. Tähtään taas askeleen lähemmäksi unelmieni kroppaa ja kohti itsevarmempaa minää. Juoksu on lähellä sydäntä ja toivottavasti saan tänä vuonna juosta entistä enemmän, nauttia siitä ja rikkoa omia ennätyksiä.

Tänä vuonna osallistun useampaan haasteeseen ihan silkasta uteliaisuudesta. 

1. Haaste olla 100 päivää ilman alkoholia. Käy sinäkin osallistumassa haasteeseen täällä.  Tämä on varmaan kaikista haasteista helpoin minulle.

2. Haaste: 2-3 litraa päivässä on Facebookissa liikkuva haaste. Olen taas laiskistunut veden juonnin suhteen ja on aika petrata. Eihän haaste itsestään pistä minua juomaan enemmän vaan kyllä se on ihan itse täytettävä lasi ja juotava. :D Toivon tältä haasteelta lähinnä motivaatiota lisää veden juontiin.

3. Vähäsokerinen tammikuu  on sekin Facebook-haaste.  Tämän haasteetn otin vastaan koska lipsuminen herkutteluiden suhteen on mennyt överiksi ja on aika skarpata. Koko joulukuu on mennyt herkutellen ja tunsin kuinka housun napit kiristyivät, vatsa turposi,naamaan ilmestyi näpyt ja turvotus. Ei kovin hyvä fiilis siis. Tästä haasteesta on hyötyä kun meinaa pudottaa painoa.

Sitten tavoitteisiin joita varmasti keksin lisää vuoden aikana mutta tässä ne jotka nyt tällä hetkellä on mielessä.Tänä vuonna asetan itselleni konkreettiset tavoitteet jos ne sillä tapaa olisi helpompi toteuttaa. Ainakin on helpompi joulukuussa surkutella sitten häviötä ellen päässyt tavoitteisiin. :D

1. Tavoitteena on juosta maraton. Olen ilmoittautunut syyskuussa järjestettävään Tallinnan maratoniin jonne mennään yhdessä mieheni kansa. Kuinka romanttista.:D

2. Ainakin yhden ellei kaksi puolikasta maratonia olisi kiva juosta vuoden sisällä. 

3. Haluan osallistua koirajuoksukisoihin. 

4. Aion saada painon vielä putoamaan lisää. Toiset 10 kiloa olisi mahtavaa mutta 5 kiloakin olisi tyydyttävä tavoite. 

5. Tavoitteena olisi juosta 3-4 lenkkiä viikossa.

6. Tutustua uusiin lajeihin vuoden aikana. 

7. Aloittaa tankotanssikurssi.


Haluan myös luvata asioita perheelleni.

Lupaan olla enemmän läsnä kaikessa tekemisessä.  Haluan, että tehdään enemmän asioita ihan perheenä. Yritän ottaa rennommin enkä raivostu sotkusta (lopetan jatkuvan siivoamisen). Haluan tehdä enemmän asioita lasten kanssa. Viime vuonna kesällä tehdyt reissut lasten kanssa oli ihan huippu hauskoja.  Mikä olisi ihan parasta niin saada enemmän yhteistä aikaa mieheni kanssa.

Mitä tavoitteita te olette asettaneet tälle vuodelle? Oletteko lähteneet mukaan haasteisiin?  Teittekö uudenvuoden lupauksia? :)