Matkakuume. Se valtaa hetkittäin niin kovin, että on pakko selata kaikki mahdolliset matkatoimistot läpi. Tuskaa ei helpoita Ebookersilta viikottain tulevat tarjoukset eikä veljeni matkat maailman eri kolkkiin. Haluaisin huolettoman elämän jolloin voisi hypätä lentokoneeseen ja suunnata vaikka Afrikan savannille. Yksi unelmista on itseasiassa päästä joskus Afrikkaan ja päästä näkemään eläimiä,upeaa luontoa,hyvää ruokaa ja erilaista kulttuuria.Ikuinen haaveilija. :)
Lomalla on ihana tutustua sen maan ruokaan (eikä vain paikallisiin drinkkeihin. ;) ), rantoihin, käydä autolla seikkailemassa ja kierrellä nähtävyyksissä. Mä en ole koskaan ollut mikään rannalla makoilija.Kestän siellä about sen aikaa kun nukun päikkärit. :D Sitten on pakko päästä syömään,shoppailemaan tai muuten vain pois. Tämä tapa ei ole muuttunut vanhemisen myötä vaan lähinnä pahenee ettei pysty makoilemaan enää niinkään kauan kuin nuorena. Voisin siis hyvin harkita jopa jonkinlaista aktiivilomaa, ei ehkä lasten kanssa ainakaan vielä. Maailmassa on niin paljon ihania paikkoja jonne olisi mahtavaa patikoida. Olisin ikionnellinen jos joskus pääsisin islanninhevosten kanssa vaeltamaan Islantiin tai opettelemaan surffausta Hawaijille.
Se mikä vielä on toteuttamatta on häämatka. (Olemme varmaan ainoa pari joka on mennyt naimisiin vuonna 2013 menemättä häämatkalle). Mihin mä sitten lähtisin häämatkalle jos budjetti olisi rajaton? Suoraan sanottuna lähtisin ihan minne vain mikä olisi Pohjoismaata ja Viroa pidempänä.:D Romanttisinta olisi lähteä miehen kahdestaan Pariisiin sinne rakkauden kaupunkiin. Olisi ihanaa nähdä Eiffel-torni ja päästä shoppailemaan Pariisin pikku kauppoihin. Rantalomalle lähtisin Karibialle tutkimaan mitä ABC-saaret pitävät sisällään. Rantaloma jossa ripaus aktiivisuutta eri saaria kierrellen. Upeaa!
Missä mä sitten olen vuosien saatossa matkustellut? Ihan ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui ala-asteella luokkaretkelle Ruotsiin Tukholmaan. Sen jälkeen on kaverin kanssa käyty Bulgariassa, Turkissa ja Espanjassa. Sitten olikin aika lähteä au pairiksi jenkkeihin Floridaan. Veljen kanssa bailattiin Thaimaan Phuketissa. Sen jälkeen olen seikkaillut vain koirien kanssa näyttelyreissuilla Venäjällä,Latviassa,Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Nyt olisi aika taas lähteä jonnekin mutta ei taloudellinen tilanne anna millään myöden. Seuraava reissu suuntautuu syyskuussa mieheni kanssa Viroon Tallinnan maratooniin.
Olen aina sanonut,etten varmasti kestäisi ajatusta matkustaa lasten kanssa,mutta jos muut selviää siitä hengissä niin miksi en sitten minä. Selviäisin. Tekisin kaikkeni upean matkan saavuttamiseksi. Lapsille kaikki tälläinen on ikimuistoista. Ensimmäinen reissu ulkomaille on ikimuistoinen. Siitä reissusta muistaa aivan kaiken (riippuen tietty minkä ikäiset lapset on kyseessä), ihan pienimmät yksityiskohdatkin. Olisi ihanaa tarjota lapsille matka jonnekin lämpimään, jossa pääsee näkemään ihan erilaista kulttuuria kuin on totuttu Suomessa. Onko teillä heittää vinkkejä lasten kanssa matkustamiseen? :)
Mielelläni kuulisin mikä on teidän unelmatapanne viettää loma? Viettäisitkö sinä lomasi mieluiten rannalla makoillen? Hikoilisitko mieluummin patikoiden vuorelle? Seilaisitko jahdilla välimeren upeissa maisemissa? Vai onko joku muu juttu just sun tapa viettää loma? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti