Kehonkoostumusta

Kävin jokunen viikko sitten kehonkoostumusmittauksessa. Kauppakeskus Myllyssä on MediMylly niminen lääkäriasema ja he tarjosivat kehonkoostumusmittausta 5€:lla. Minulla oli muutenkin asiaa Myllyyn joten ajattelinpa hyödyntää kyseisen tarjouksen samalla.   Hoitaja naureskeli mulle ennen vaa'alle astumista, että nyt saadaan todennäköiset parhaimmat tulokset mitä sillä mittarilla oli mitattu. Hahaa! :D Mua huvitti moinen kommentti ja jäin vain miettimään millaisia tyyppejä siellä on mahtanut käydä.:D

Tällä kertaa mittaus tehtiin Omronin koneella ja mittaustulokset on kovin suppeat, mutta osviittaa antavia.  Koneen näyttämän painon suhteen olen hieman kriittinen ja mittauksen tekijä oli kanssani aikalailla samaa mieltä. Kone nimittäin näytti painon olevan 71,8 kg vaikka pari tuntia aiemmin kotona vaaka näytti 69,8 kg. Toki olen voinut kerätä nestettä muutamassa tunnissa +, että vaatteet oli päällä ja laitteissakin on tietty eroa.   Rasvaprosentiksi kyseinen kone antoi 31,3 %. Maaliskuussa toisella laitteella mitattuna rasvaprosentti oli 32,5 % ja painoa silloin oli siinä 74 kilon paikkeilla (muistaakseni).  Rasvaprosentti tosin on normaalin viiterajojen sisäpuolella, että siitä pitää olla iloinen.:)

Painoindeksi oli 25,7. Vielä ollaan pikkuisen päällä lievästi ylipainoinen. Miten tuo saattaakin olla niin ärsyttävä luku ja vielä ärsyttävämpi sana  tuo lievästi ylipainoinen?!  Vielä kun muutaman kilon saa pois niin ollaan normaalilukemissa.

Luustolihasprosentti kertoo millaisessa kunnossa kehoni on ja se oli korkea 30,9 %, normaalin viiterajojen ollessa 24,3-30,3%. Luustolihakset ovat ns. poikittaisjuovaisia lihaksia eli niitä jotka saavat aikaan liikettä.  Keskimääräinen luustolihasten osuus aikuisen kokonaispainosta on naisilla noin 28 % ja miehillä noin 37%. Hyvin pyyhkii mulla siis tämänkin arvon osalta.

Kehonkoostumusmittari kertoo myös sisäelin-, eli viskeraalirasvan tason. Tämä on tärkeä tieto, sillä sisäelinrasva on terveydelle haitallista. Sisäelinrasvaksi kutsutaan rasvaa, joka on varastoitunut elimistön ihonalaisen rasvakudoksen sijaan elimien, kuten munuaisten, maksan, haiman ja pernan ympärille. Liiallinen sisäelinrasva näkyy keskivartalolihavuutena. Sisäelinrasva altistaa metaboliselle oireyhtymälle. Metabolinen oireyhtymä on yhdistelmä useista riskitekijöistä, jotka liittyvän elintapasairauksiin kuten aikuisiän diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimusten mukaan joka viides keski-ikäisistä miehistä ja joka kymmenes naisista sairastaa metabolista oireyhtymää Suomessa. Elämäntapamuutoksilla sisäelinrasvan määrää saa vähennettyä, mutta kehonkoostumusmittari on kotikäytössä ainoa laite, jolla saa tarkkaan tietää kuinka paljon sisäelinrasvaa kehossa on. Sisäelinrasvan taso oli mulla 5 ja normaalitaso on 1-9. Hyvä!!

Ihan tyytyväinen olen tuloksiin vaikka rasvaprosentti ja painoindeksi saisi olla matalammat. Siihen tähdätää, että ensi mittauksessa rasvaprosentti olisi alle 30% ja painoindeksi normaalin viitearvojen sisällä. :)

Lisää someilua

Blogini löytyy nyt myös Facebookin puolelta. Käykäähän tykkäämässä sivustosta. :)


https://www.facebook.com/#!/lastchancetoloseweightfinland

Viikon treenit

Maanantai
Rollercoaster xycling 55 min 505 kaloria (35% fat) max syke 185, keskisyke 148, lämpösyke 135

Tiistai
Juoksukoulu
intervalleja ja tekniikkaa 63 min 658kaloria ( 25% fat), max syke 197, keskisyke 161

Keskiviikko
Lepo

Torstai
Lepo

Perjantai
Yöviesti 4h 17 min, juoksua ja lihaskuntoa, 2514 kaloria (30% fat), max syke 196, keskisyke 155

Lauantai
Lepo

Sunnuntai
Koirajuoksu 39 min, 411 kaloria (20% fat), max syke 192, keskisyke 162


Tämä viikko on mennyt pitkästä aikaa kunnon treenien merkeissä. Torstaina olisi myös ollut juoksukoulun treenit mutta kärsin niin kovasta päänsärystä etten kyennyt lähtemään kotoota minnekään. :(  Treenimäärä on kuitenkin hyvä näinkin ja täytyy todeta, että vähään aikaan ei ole paikat olleet näin kipeät kuin mitä ne on perjantain yöviestin jälkeen. Ojentajat sattuu ihan vain oleillessakin. Vatsalihakset ei ole ollut näin kipeät sen jälkeen kun olen lapsia hankkinut.  Perjantaina ei tehty edes vatsalihaksia mutta jokin liike on sopivasti treenauttanut niitäkin kaiken muun ohella. Vasen polvi on ihan sökö. Kyllä sillä juosta pystyy mutta joka askel sattuu.  Kaaduin sen polven kanssa asfaltille kun toisen käden alta lipesi kahvakuula kun nostin toista kahvakuulaa toisella kädellä. Sen jälkeen polvi on vihoitellut ja nahkatkin on vähän rullalla.

Mun treenien syke tiedoilla ei kukaan tee mitään eikä ne varmaan ketään kiinnosta mutta kokosin ne tuohon mielenkiinnosta. Kiinnostavaa nähdä miten eri liikuntamuodoissa sykkeet vaihtelee. Tässä viikossa ei nyt paljon muuta ollut kuin juoksua mutta tulevilla viikoilla toivottavasti tuutte näkemään muutakin.

Juoksua tulen treenaamaan tämän loppu vuoden kohtalaisen paljon koska olen juoksukoulussa mukana ja se loppuu vasta joulukuun puolessa välissä. Sen lisäksi olen osallistumassa koirajuoksukisoihin ja pitäisi saada treenattua dallumme kanssa juoksua yhdessä. Koirajuoksun matka ei ole pitkä vain 4,2 km mutta se pitäisi pystyä juoksemaan KOVAA.  Vähän alle kuukausi on vielä aikaa treenata ja sitten se on enää menoa. :)

Päätöntä menoa Vauhtisammakon yöviestissä.

Näin mainoksen Vauhtisammakoiden järjestämästä yöviestistä ja tasan hetken empisin ilmoittautumista ennen kuin painoin enteriä. Sinne se meni. Koko viikon mietin mikä minua perjantaina mahtaa odottaa koska yöviesti oli paljon kehuttu tapahtuma Vauhtisammakoiden juoksijoiden keskuudessa.

Perjantai koitti. Kävin vielä töiden jälkeen hankkimassa loput juoksukamat koska oli luvattu kylmää ilmaa ja vieläpä sadetta. Olin suunnitellut nukkuvani päikkärit ennen yöviestiin lähtöä mutta se jäi unelmaksi. Koko perheen voimin siivottiin kämppä ja sen jälkeen saikin syödä tuhdin iltapalan sekä valmistautua lähtöön.

Lähdin ajelemaan kohti Turkua ja mua jännitti ihan älyttömästi. ( Jos joku lukija ei vielä aiemmista teksteistä ole huomannut niin olen ihan hirmuinen jännittäjä ja stressaan monta viikkoa etukäteen tulevia juttuja. ) Myrsky oli aikamoinen ja mielessä kävi, että mahdanko päästä juoksun jälkeen kotiin. Melkein joka myrskyn aikana puu on kaatunut meille johtavalle tielle ja voin sanoa, että yöaikaan ei olisi kovin nättiä istua tienposkessa odottaessa palokuntaa raivaamaan tietä.  Pääsin kuitenkin hyvin kotiin tälläkin kertaa.  Vettä ei vielä satanut mutta kun parkkeerasin auton Kupittaan keilahallin pihalle ja kävelin katokselle muiden joukkoon, alkoi satamaan. Sitä vettä tulikin aikamoisella ryöpytyksellä.

Juoksijat oli jaettu jo valmiiksi joukkueisiin ja nyt piti löytää oma joukkue porukasta.  Mä kuuluin Joonan jokeltavat jopojuoksija-teamiin.  Viiden hengen teamin kanssa lähdettiin tekemään alkuverryttelyä. Vettä satoi ja koko ajan mielessä kelasin, että hei kuinka siistii juosta sateessa. En nimittäin koskaan lähtisi juoksemaan itsekseni tommosessa kaatosateessa.  Alkuverryttelen jälkeen lähti viesti liikkeelle. Jokainen juoksi vuorollaan 500 metrin pituisen madon.  Noin puolen tunnin välein joukkueen kapteenit pyydettiin kokoontumaan ja he saivat tehtävän jonka joukkue suoritti. Viesti kulki kuitenkin koko ajan joten välillä joutui yksinään juoksemaan useamman kierroksen ennen kuin joku joukkueen muista juoksijoista ehti tulla päästämään pois.  Tehtäviä oli laidasta laitaan. Suurin osa tosin rankkoja joiden jälkeen juoksuaskel painoi hyvinkin paljon.  Tehtävinä oli mm. sammakon etsintä Kupittaanpuistosta, farmarikävely kahvakuulun kanssa, kottikärrykävely 500m samalla tehden eri uintitekniikoita käsillä, kahvakuulan heittoa yms. Kahvakuulat ei tosiaan ollut mitään muutaman kilon puntteja vaan ihan kunnon kokoisia. Meidän joukkue heitteli 18 kilon kahvakuulaa ja voin kertoa, että tänään tuntuu käsissä.

 

 

Loppua kohden alkoi voimat hiipua ja vähän väliä oli huoltojoukkueen tuomista herkuista napsittava syötävää.  Tuli tunne, että pöytä jopa notkui kaikesta ruuasta ja esillä oli mm. vaahtkarkkeja (NAM!! ), banaania, rusinoita,pähkinöitä,leipää (taisi olla myös gluteenitonta), kurkkua,paistettua kananmunaa, huoltojoukon itse tekemää marja/hedelmämehua,urheilujuomaa... Lopussa yksi joukkuuen jäsenistä sai krampin jalkaan eikä pystynyt enää juoksemaan mutta sai onneksi suoritettua  viimeistä tehtävää. :)

Loppuun asti mentiin ja oli aika stopata sykemittari.  Joukkueemme ehti juosta 88 kertaa 500 metrin pituisen madon ja suorittaa kaikki tehtävät. Kaikki selvisi hengissä!

Kiitän Vauhtisammakkoa mielettömän hauskasta tapahtumasta. Useampi koirankusettaja varmaan ihmetteli mitä Kupittaanpuistossa tapahtuu kun ihmiset suhaa ees taas otsalamput päässä. :D Mä nautin joka hetkestä vaikka välillä oli tosi raskasta ja tuntui, että happi loppuu mutta hetken päästä pystyi taas jatkamaan. Mä en luovuttanut kertaakaan 500 metrin matkalla vaan juoksin joka ikisen kierroksen. Kiitokset myös meidän mahtavalle teamille. :)

Hello it's me again

Pikaiset kuulumiset.

Ensimmäinen päivä töissä tällä viikolla ja hirveä päänsärky iski päivän aikana.  Otin töissä särkylääkettä ja söin sekä join vettä. Ei apua. Ajattelin, että jees kotona otan Buranaa ja saan levätä. Niin varmaan. Mies lähti tytön kanssa asioille ja mä jäin pikku vesselin kanssa kotiin tekemään ruokaa. Siinäpä on helppo levätä kun saat vahtia silmä tarkkana mitä tuo pikku mies puuhaa.  Tänään olisi ollut juoksukoulun toinen treeni mutta tällä kertaa oli pakko jättää väliin.  Mä olisin todennäköisesti pyörtynyt sinne jos vauhti olisi yhtä kova kuin tiistain treeneissä.  Huomenna on sentään Vauhtisammakon yöviesti jonne pääsee spurttaamaan joten mä kerään kaiken voimani sinne. :)

Paino oli muuten tänään alimmillaan mitä se on tämän laihis projektin aikana ollut. 68,3kg eli se tarkoittaa, että 3,3 kg olisi enää tavoitteeseen. Jee!!!:)

Juoksukoulun ensimmäiset treenit.Mikä fiilis jäi?

Eilen oli Vauhtisammakon juoksukoulun ensimmäinen treeni kerta. Itseäni jännitti ihan älyttömästi. Varsinkin se,että hulluna menin vielä vaihtamaan sitä ryhmää enemmän treenaaville suunnattuun. APUA! Mihin mä olin pääni taas pistänyt?

Vauhtisammakolla kokoonnuttiin ja siitä heti juosten kohti Kupittaan puistoa. Mä olin ihan puhki jo siitä vauhdista millä sinne puistoon juostiin.:D Hyvä kunto ja silleen.  Perille kun päästiin Kupittaan puistoon niin jaettiin porukka kahtia, toisessa aloittelijat ja toisessa konkarit.  Itse liityin mielihyvin aloittelijoihin. Sitten katsottiin kaikkien tekniikkaa läpi siinä pikku porukassa. Odottelun aikana juostiin pikku lenkkiä ympäri ettei kukaan jäädy.Oli meinaan ihan virkistävä keli juosta. Harmitti kun en ollut ottanut pipoa ja lapasia mukaan.

Tämä alku olikin sitten sitä lämmittelyä koska tämän jälkeen vasta alkoi itse kidutus. Intervalleja.  Mä en edes muista enää, että mistä minuuttimäärästä lähdettiin juoksemaan mutta sanotaan nyt, että 4,5 minuuttia joka juostiin kovaa. Olin jonon hännillä kuten kaikissa intervalleissa. Ei sen alkupään vauhdissa pysynyt millään vaikka pinkoi niin kovaa kun kintuillani pääsi.  Seuraavaksi juostiin heti perään 4 minuuttia sitten 3,5 min jne. Viimeinen minuutti juostiin niin kovaa kun kukin pääsi. Vauhti oli  noissa juoksuissa kärkipäällä sellasta 4min/km.  Kammottavaa.:D 

Treenien jälkeen tiesi kyllä juosseensa. Jalat ihan puhki mutta tärkeintä, että mieli ja motivaatio oli huipussaan. Mä olin haastanut itseni ja jaksoin koko treenin vetää. Mielessä kävin monta kertaa jättää yksi intervalli välistä mutta en tehnyt sitä. 

Huomista treeniä odotellessa. Luvassa intervalleja.Lisää.:)

Rollercoaster- tuskainen tunti takana

Kävin testaamassa Sats Elixian uutta Rollercoaster xycling tuntia. Ihan mieletön tunti. Tunnilla ei ollut mitään tekemistä normi xycling tunnin kanssa.  En tiennyt tulevasta tunnista muuta kuin, että siellä vedetään intervalleja. Ajattelin sen siis olevan tehokas tunti.  Tunnin alussa lämmiteltiin jonka jälkeen piti katsoa sykemittarista oma syke ja painaa se mieleen. Seuraavaksi musa kaakkoon ja polkimet täyteen vauhtiin. Piti testata kuinka korkealle oman sykkeen saa ja taas painaa se syke mieleen.  Sitten polkaistiin ensimmäinen 10 minuuttinen työvaihe jossa piti olkea maksimisykkeelle ja sieltä palautella takas lämmittelysykkeeseen ja taas maksimiin ja taas palauttelu jne. Tätä jatkettiin koko 10 minuutin ajan.  Sitten oli välissä palauttelua ja taas jatkettiin 10 minuuttia intervalleja. 55 minuutin tunnin aikana oli kolme intervalli pätkää jotka kesti kaikki 10 minuuttia. Ymmärsikö kukaan?:D  Tunti on ehkäpä koettava itse jotta saa ideasta kiini.

Jokatapauksessa mulle tuli ihan älyttömän kuuma ja hiki vaan valui pitkin poskia. Mä en oo koskaan oikein tykännyt xyclingista kun se on ollut tylsää. Nyt ei ehtinyt miettiä mitään vaan jatkuvasti sai olla silmät sykemittarissa kiinni, että tiesi missä mennään.  Tunnista jäi kyllä hyvä fiilis ja menen varmasti uudestaankin. Kannattaa mennä kokeilemaan jos haluaa haastaa itsensä mukavuusalueilta pois. :)

Kuva on vanha mutta olin kieltämättä yhtä punainen tänään kuin tässä kuvassakin.

Tää on parasta just nyt

 Maaseudun rauha. Syksy. Puista tippuneet lehdet jotka kahisevat jalkojen alla. 

 

Vielä kuukausi sitten näytti tältä. Kaikki oli vihreää.  Nyt on jäljellä enää puurungot tyhjine oksineen. Haravointiurakka alkaa  ihan kohta ja jatkuu kunnes lumi peittää maan.

Kohti näitä maisemia ollaan menossa.  Eikö olekin kaunista? Näitä kuvia kun katselee voisi todeta, ettei talvessa ole mitään vikaa. Paitsi kun aamuisin on lähemmäs 30 astetta pakkasta ja kämppää saa alkaa lämmittämään.  Kierolla tavalla nautin siitäkin, että saa iltaisin mennä nukkumaan takkatulen lämmössä ja aamulla ensimmäisenä herää siihen,että mies laittaa takkaan taas tulia. 

Lumi on kaunista. Lumihiutaleet ovat kauniita. Talvella kun hakee puita lumimyrskyssä
puuvarastosta tulee väkisin mieleen Myrskyluodon Maija. Ihan niin korvessa en kuitenkaan asu, mutta se fiilis kun ei näe eteen eikä taakse ja puita on haettava ulkoota.

Minäkö body fitness malliksi?!

No ei sentään. Pakko kertoa teille vaikka kuulostan tämän jälkeen vielä urpommalta kuin yleensä. Luin eilen illalla blogeja joissa oli sekä puolesta, että vastaan postauksia fitness kisoista. Yöllä kävin selvästi mielessä läpi näitä asioita koska näin unta, että olin Monnan kanssa vetämässä mäkitreeniä. Tosin mäki oli niin jyrkkä, että Monna yritti väkisin vetää minua mäen päälle.  Sanottakoon vielä, etten Monnaa tunne mutta hänen blogiaan on tullut luettua.  Samalla kun Monna yritti vetää minua mäen päälle niin dallumme roikkui jaloissani. Se pätkä loppui ilman, että selvisi pääsinkö koskaan huipulle.

Seuraavassa unessa olin osallistumassa fitnesskisoihin. Mulla oli mustakultaraidalliset bikinit päällä ja sellaiset multa löytyy ihan oikeastikin. Nää kisabikinit vaan oli aika paljonkin pienemmät. Anyway. Mun hiukset oli kiharrettu ja näytin ihan puudelilta. :D Upea näky siis. Kaikken hauskinta unessa oli se, että mulla oli menkat ja ihan hirmu iso side niissä pikku bikineissä. Pelkäsin, että tuomari näkee sen ja oli vaikeaa kävellä normaalisti kun niin hävetti. Osallistujiakaan ei ollut kuin kolme ja minä olin yksi heistä. 

Mä näen tosi paljon unia ja välillä on aamuisin sellainen olo, ettei olisi nukkunut lainkaan kun olen touhunnut yöllä unissani vaikka mitä.:D  Imuroin kaikista ohjelmista ja lukemistani jutuista alitajuntaani ihan hirmuisesti tietoa ja yöllä kaikki herää henkiin. Mulle tulee mun unistani mieleen se leffa jossa ne ihmiset ja eläimet herää öisin museossa. Night in the museum vai mikäs se olikaan?  Mieheni aina nauraa aamuisin mulle kun kerron mitä unia olen yöllä nähnyt. Kai mulla vaan on hyvä mielikuvitus vaikka lukiossa englanninope väitti,ettei mulle ole mielikuvitusta ollenkaan.:D

Takuu varma gluteeniton omenapiirakka

Omenapiirakkaa pellillinen 
4 munaa
3 dl sokeria
4,5 dl gluteenittomia jauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
1 dl ruokaöljyä TAI saman verran (=100 g) margariinia tai voita sulatettuna
omenoita viipaleina
sokeria
kanelia 

Säädä uuni 225 asteeseen. 

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet, jonka jälkeen maito ja öljy/margariini/voi

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunipeltiin, nosta päälle omenaviipaleita, ripottele pinnalle sokeria ja kanelia. 

Paista uunin keskitasolla n. 15 minuuttia. 

Löysin ohjeen netistä mutta en kuollaaksenikaan, että mistä. Olisin nimittäin laittanut kiitos viestiä mahtavasta piirakkaohjeesta. Alunperin ohje ei ollut gluteeniton mutta testasin gluteenittomilla jauhoilla ja älyttömän hyvää tuli. Pellillinen nimittäin hävisi vuorokaudessa meidän perheen suuhun. :D Piirakka oli hyvää ilman mitään lisukettakin mutta syötiin sitä vaniljajätskin kanssakin. Buenoa!!

p.s. Pienemmän piirakan saa puolittamalla kaikki määrät.

Että ottaa päähän

Jää Ruisrääkki multa tänä vuonna väliin. Melkein koko perhe ollaan enterorokossa.  Kuumetta ei ole kenelläkään mutta näppyjä riittää tässä perheessä tällä hetkellä.  Lähdin torstaina jo ennen työpäivän päättymistä kotiin suussa oli rakkuloita, vatsa kipeä ja kurkku tuntui tosi kipeältä. Vatsa on joka ruokailun jälkeen kipeä ja välillä on pahoinvointia. Ja en ole raskaana vaan kuuluu taudin kuvaan.:D Näppyjä on naamassa vaikka kuinka. Hyvin ärsyttävää. Miksi niiden piti tulla juuri naamaan? Vartalossa on monta muuta turhempaa kohtaa jotka ei ole niin näkyvissä. 

Kurkun turvotus on jo hieman laskenut ja tuntuu, että viime yönä nukuin jopa todella hyvin. Aiempina öinä on ollut vaikea löytää hyvää asentoa kun kurkku on turvonnut ja on vaikea hengittää. Olen tottunut nukkumaan mahalleen mikä oli lähes mahdotonta.  Syömään olen pystynyt mutta syömisen jälkeen on ollut kamala poltto kurkussa. Ruuan jälkeinen vatsakipu on kamalaa.. Lapsista toisella on muutama näppy ja toisella ei vielä yhtään.  Todennäköisesti joudun olemaan poissa töistä ensi viikollakin jos ovat kuumeessa. Mulla on kaikki sormet ja varpaat ristissä, että olisivat hoitokunnossa. Niin paljon olen tällä viikolla jo joutunut olemaan poissa töistä. Mun työ on onneksi sellaista jossa ei jää jälkeen mutta miehen työt vain kerääntyvät jos on kotona. Vaikk koton pystyisikin tekemään töitä niin ei se käytännössä koskaan onnistu. Lapset huutaa vierellä työpuhelun aikana ja tietsan kanssa ei voi kuvitellakaan tekevänsä mitään.:D

 

Eniten ottaa päähän etten pääse Ruisrääkkiin. Onneksi ehdin käydä koittamassa Susihölkän puolimaratonin aiemmin.Olisi muuten jäänyt puolikkaat kokeilmatta tänä vuonna. Onhan niitä toki vielä loppu vuonnakin ja jonkun verran ihan tässä lähinurkissakin mutta juoksukoulun pitkä lenkki on sunnuntaisin jolloin myös näytti suurin osa juoksuistakin olevan. :(  Toki se puolimaraton on aika pitkä lenkki joten varmasti vastaa hyvin juoksukoulun sunnuntain pitkää lenkkiä.:D

BTW. Söin eilen aamupalaksi mansikkarahkaa. Ihan rainbowin tekemää ja kun innostuin niin vedin koko purkin jossa on 500g. Eipä siinä mitään. Jaksaa taas aamupäivän noilla kaloreilla.😃 Kuinkas päädyinkin katsomaan mitä rahka pitää sisällään. Laskettiin mieheni kanssa, että 500g rahkaa sisälsi 63g sokeria. Kuka arvaa kuinka monta sokeripalaa mahtuu 63 grammaan? 33 kpl. Ihan kamalaa.

Vauhtisammakon juoksukoulu

Eilen alkoi Turussa Vauhtisammakon juoksukoulu. Vielä oli paikkoja jäljellä ryhmiin joten ei muuta kuin ilmoittautumaan jos juoksusta tykkäät.  Paljon oli porukkaa avausluennolla ja onhan aloittavia ryhmiä 7 joten kyllä sinne monen moista juoksuharrastajaa mahtuukin mukaan.  Avausluennolla kerrottiin lisää Vauhtisammakon toiminnasta ja heillä alkaa ensi kuussa uintikurssi. Sekin kiinnostaisi mua,mutta ehkä joskus tulevaisuudessa sitten. :)  Luennolla käytiin läpi hyvän juoksutekniikan perusteita ja kerrottiin yleisimpiä virheitä mitä näkee juoksijoilla koskien juoksuasentoa. Itse ainakin tiedostan juoksevani välillä peppua laahaten ja muutaman kilometrin jälkeen sen huomaa kun ei jaksa enää juosta. Juoksuasennolla on kyllä hirmusesti merkitystä jaksamisen kannalta.   Sitten käytiin pintapuolisesti läpi juoksijan ruokavaliota. Vauhtisammakon perustaja Mikko kertoi syövänsä juuri ennen treeniä ja heti sen jälkeen chiansiemeniä koska ne ylläpitää nestetasapainoa. Hyvinkin mielenkiintoista. Pitää testata. Ei tosin nyt juuri ennen puolimaratonia mutta ehkä ennen seuraavaa lenkkiä.  Juoksuvälineistä oli hieman juttua ennen luennon loppua. Kaiken kaikkiaan uutta tietoa ei juurikaan tullut mutta kivaa oli nähdä hieman, että millaisia ihmisiä juoksukouluun on tulossa. Miten niin mä olen utelias?? :D

Olin ilmottautunut kuntoilijoihin mutta luennon aikana aloin miettiä, että saankohan siitä ryhmästä mitään irti itselleni. Ilmeisesti siellä juostaan viekä aika hissukseen about 8 min/km enkä mä juokse koskaan niin hitaasti. Siellä sanottiin, että juoksukoulun lopussa kuntoilijoissa juostaan noin 7min/km mitä mä nyt jo juoksen. Laitoin viestiä Vauhtisammakkoon, että jos vielä saisin vaihtaa ryhmää. Juoksukoulun ideana kuitenkin on kehittyä tässä harrastuksessa ja haluan haastaa itseni juoksemaan yhä pidempiä matkoja paremmilla ajoilla.  Uskon, että treenit on alkuun yhtä tuskaa koska tekniikassa on hiomista ja nopeuttakin olisi syytä olla.  Treenejäkin on kolme kertaa viikossa joten kyllä siinä kuntoon pääsee. :) Ensi vuoden Tukholman maraton odottaa!!

Ilmottauduin myös mukaan ensi viikon perjantaina järjestettävään Yöviestiin. Kuulosti niin hauskalta hommalta, että pakko sitä on mennä katsomaan ja kokeilemaan. Joukkueet kootaan juoksukoulun porukasta ja aina välillä on tehtäviä joita saa puolen tunnin ajan suorittaa. Varmasti hauska tapahtuma.

Tänään olisi Turun Hansan Intersportissa hyviä tarjouksia vaatteissa ja juoksukenkiä saisi hyvään hintaan. Miettisin, että pitäsikö lähteä katsomaan tarjontaa mutta vielä en ole päättänyt.  En tarvitsisi kuin juoksucaprit lauantaiseen Ruisrääkkiin mutta vähän näyttää siltä, että se enterorokko on minut löytänyt. Kurkku on edelleen kipeä ja näppylöitä on suussa. Eli en viitsi turhaan lähteä kaupoille nyt tänään jos en juoksemaankaan pääse.  Inbody mittauksia saisi myös tehtyä siellä mutta mä kävin jo eilen, tosin hieman pienimuotoisemmassa kuin mitä nämä olisi. Siitä lisää toisessa postauksessa mitä mittauksen tulokset kertoi. :)

Viikonloppu oli ja meni

Nyt on jo tiistai. Munsta tuntuu, että nykyään on aina maanantai tai perjantai. Muut päivät vaan vilahtaa ohi. Viikonlopulle ei ollut suunniteltua tekemistä mutta kyllä sitä vaan tekemistä riitti ja vieraitakin oli sekä lauantaina, että sunnuntaina. Koska ilmat oli kumpanakin päivänä upeat niin pihahommia tehtiin oikein urakalla. Kukkapenkkien laitto siistiksi projekti jatkui jo toista viikkoa ja nyt on kolme penkkiä valmiina. Vuhuu! Enää 4 jäljellä. :D Ongelmaksi tulee koitumaan se,että kate loppuu seuraavan penkin kohdalla. :( Lisää pitää tilata, jotta saa loputkin katettua ennen talven tuloa. Kyllä vaan penkit tulee siisteiksi kun ei rikkaruohot rehoita ja näkyy jopa itse kukat.:D

Koirat aiheutti taas pientä sydämentykytyst' viikonlopun aikana. Perjantaina aloitti dallumme Claudia kuolaamaan ja ripuloimaan. Sitä kuolan määrää ei voi sanoin kuvata. Sunnuntaina aloitti toinen koiramme saman kuolaamisen. Sama toistui viime syksynä pariin otteeseen dallun kanssa ja kävin silloin päivystävällä eläinlääkärillä sunnuntaipäivänä näytillä. Oli muuten halpa reissu kun oli tiputuksessa,otettiin labroja ja röntgenkuvat vatsasta. :/ Tällä kertaa totesin, että lääkäriin lähde ellei ihan huonolta ala tilanne näyttämään. Työnsin hiilitabletteja suuhun ja iltaan mennessä koirat oli jo paremmassa kunnossa. Viime vuonna kun kävin siellä eläinlääkärillä niin mitään ns. vikaa ei löytynyt. Labroissa maksa-arvot oli vähän koholla mikä voisi viitata,e ttä koira on syönyt jotain. Nyt kun sama toistui tänä vuonnakin niin olen melkein 100%, että nää koirat syö pihalta sieniä. Mitään muuta en keksi. Naapurille tästä kerroin kun olivat sunnuntaina kylässä ja illalla sain häneltä viestiä,että heidän toisella koiralla ihan kamalaa kuolaamista. Meidän koirat ei ole vähään aikaan toisiaan nähnyt joten en usko sen mitään tarttuvaa tautia olevan. Mä jo ajattelin, että vaan meidän koirilla on joku vika. Kyllähän toi isompi karvakasa kuolaa muutenkin paljon mutta se, että mattoon jää lammikko alkaa jo olemaan liikaa kuolaa. Koirat on jo onneksi kunnossa.

Kuopuksella alkoi uudestaan flunssa. Juuri kun viikko sitten loppui antibiootti korvatulehdukseen ja hetken ehti olla terveenä. Mulla oli eilen veto ihan poissa jo koko työpäivän ajan ja kotiin kun pääsin niin ei jaksanut tehdä mitään. Hetken oltiin pihalla ja koitettiin kukkapenkkejä laittaa mutta ei siitä tullut mitään. Yöllä alkoi kurkkukipu joten kai sitä on odotettavissa, että flunssa iskee minuunkin. Nyt ei olisi aikaa sairastella kun pitäisi lenkille päästä. Lauantaina olisi puolimaraton mutta eihän sille tietty mitään mahda jos kipeeksi tulee. :( Harmittaa vaan ihan vietävästi jos ei pääse juoksemaan. Enterorokkoa on myös liikkeellä ja naapuri joka oli sunnuntaina kyläilemässä ilmoitti silloin illalla, että toinen heidän tytöistään on näppylöitä täynnä. Sitä sitten jännityksellä odotetaan tarttuiko. Toki sen nyt saisi mistä vain eli ei välttämättä heiltä ole tarttunut jos näppyjä ilmaantuu meille. Töissä kun olen kaikkien pöpöjen seassa ja varsinkin flunssasia ja enterorokkoa sairastavia on nyt käynyt vastaanotolla.

Huomenna alkaa Vauhtisammakon juoksukoulu. JIHUU!! Ensimmäinen kerta on luento jossa käydään läpi juoksukoulun toimintaa, juoksutekniikkaa, varusteita, juoksijan ruokavaliota ja kaikkea muutakin juoksuun liittyvää. Innolla odotan huomista. Kiinnostaa varsinkin toi juoksijan ruokavalio, koska itselle se on tuottanut ongelmia. En tiedä mitä söisi, että jaksaa paremmin juosta mutta kuitenkin haluaisin syödä mahdollisimman vähän hiilihydraatteja kun koitan laihduttaa ja ne eivät tosiaankaan sovi mun vatsalle. Gluteenittomat hiilarituotteet on myöskin useimmiten täynnä kaikkea turhaakin joten sekin yksi syy jättää hiilarit vähemmälle. Perunaa,bataattia,kvinoaa ja riisiä toki syön etten nyt vallan hiilareita ole. Nyt pidetään sormet ja varpaat pystyssä ettei ole mene yhtään huonommaksi ja pääsen luennolle.:)

Lisää superfoodia kokeiluun

Vihdoinkin sain torstaina haettua Hyvinvoinnin tavaratalosta tilaamani tuotteet postista.  Sain heiltä jo jokin aika sitten paketin mutta väärän sisällön kanssa. Paketissa oli silloin jonkun muun tavarat mutta eilen oli paketin sisällä oikeat tavarat. Jee!!  Pääsen leipomispuuhiin viikonloppuna. Tilasin kaakaojauhoa, mehiläisen siitepölyä ja MSM-jauhoa. Lähinnä olen innoissanit juurikin tuosta mehiläisen siitepölystä ja, että miten sitä pystyy hyödyntämään ruuissa.  Ajattelin kokata joko raakasuklaakakun tai vaan raakasuklaata. Riippuu hieman viikonlopun menoista ja miten paljon aikaa on käytettävissä leipomiseen.  Voitteko kuvitella etten ole koskaan edes maistanut raakasuklaata ja silti näin innoissani asiasta?  Tämä asia kuuluu taas näihin asioihin joista innostun nollasta sataan ja olen täysillä mukana asiassa.  Jos jollain on helppoa ohjetta raakasuklaan tekoon millä satavarmasti onnistuu niin vinkatkaa. :)

MSM-jauhetta tilasin myös kokeiluun koska nivelsäryt on taas pahentuneet. MSM-jauhe on vesiliukoinen, orgaaninen rikkiyhdiste joka on erinomainen luuston, nivelten,lihaksiston ja hiusten hyvinvoinnille.  Tätä rikkiyhdistettä esiintyy meillä kehossa luontaisestikin ja aiemmin saatiin ruuastakin enemmän rikkiä mutta ruuan varastointi, ruuanvalmistustavat, kuivatus, säilöntä ja säilöntäaineet on vähentänyt ravinnon rikkipitoisuutta. Rikki on mukana tukikudoksiamme rakentavan kollageeni-proteiinin muodostumisessa ja siksi se on varsin hyvä tuote urheilijoille koska se lievittää lihasarkuutta ja nopeuttaa lihasvammojen paranemista. Mielenkiinnolla jään seuraamaan vaikuttaako MSM-jauhe mitenkään mun nivelsärkyihin.  Eilen join ensimmäisen veteen sekoitetun lasillisen eikä se juuri miltään maistunut vai onko mulla enää makuaistia? :D

Eilen leivoin porkkanakakun, tietysti gluteenittomana ja voi, että siitä tuli hyvää. Mieheni vanhemmat pyydettiin kahville ja samalla herkuteltiin kakkua. Kakun päälle laitoin koristeeksi mehiläisen siitepölyä ja kerroin miehelle asiasta vasta hänen syötyään kakkua.:)

Kokeilin eilen myös raakasuklaan tekoa.  Hieman tuli juosten kusten tehtyjä kun mies lähti lasten kanssa kauppaan  ja sainkin yllättäen aikaa leipomiseen. Ensi kerralla pitää panostaa hieman enemmän googlettamiseen ja katsella raakasuklaa ohjeita etukäteen, että tietää mitä kaikkea sinne joukkoon voi lisätä. Nyt ei mun suklaassa maut olleet tasapainossa eikä ne maistuneet hyviltä.  En oikein tiedä mitä sinne olisi lisännyt, että maku olisi ollut parempi. Onpahan nyt tullut testattua ja ensi kerralla tulee taatusti parempia. :)

Treenikaveri etsinnässä

Kateellisena olen lueskellut muiden blogeja kun pääsevät kaverin kanssa tai porukalla treenaamaan. Mä haluaisin kanssa jonkun treenikaverin. Nyt joku voisi sanoa,että mene sinne Elixiaan jumppaan mut hei ei se ole yhtään sama asia kun ei niitä ihmisiä tunne. Olisi niin kivaa kun joku olisi yhtä fiiliksissä mun kanssa. Ja kyllä mulla on kavereita jotka treenaa mutta suurin osa käy muussa salissa kuin mä, haluavat mieluummin treenata yksin tai aikataulut ei koskaan sovi yhteen. Voihan toki vika olla mun seurassakin.:D

Odotankin innolla sitä Vauhtisammakon juoksukoulua. Olen kuullut siitä hyvää ja varsinkin yhdessä treenaamista odotan. Toivon, että se toimii hyvänä motivaattorina lähteä juoksukouluun joka kerta. Työt tulevat hieman haittaamaan kun treenejä on kolme kertaa viikossa ja aina välillä olen vuorokauden töissä mutta ainakin ensimmäinen kuukausi pääsen joka kerta juoksemaan.

Pitäisi selvästi enemmän suosia yhteistreenejä, mutta miten munsta tuntuu, että netin syövereistä on kamalan vaikea löytää mitään jos ei tiedä mitä hakea. Facebookki onkin nykyään melkein helpoin kanava löytää itselleen uusia mielenkiintoisia juttuja ja tapahtumia. Aina löytyy joku kaveri joka fiilistelee uusinta uutta. :) Turhauttavinta on, että selvästi enemmän kaikkea kivaa löytyy pääkaupunkiseudulta. Jos jotain yber kivaa olisi sielläkin tiedossa niin lähtisin kyllä vaikka sinne asti mutta minkään semi kivan asian takia ei viitsi.:D

Yksinään sovittuja treenejä on niin helppo perua ja jäädä mieluummin kotiin tekemään muita juttuja joten siksikin treenikaveri olis kiva. Juoksemaan nyt tulee sentään lähdettyä ilman kaveriakin mutta munt on helppo saada innostumaan melkein mistä tahansa liikunnasta. Tämä vinkkinä jos joku muukin Turun seudulta kaipaa treenikaveria.;)

Perheen kanssa käytiin ulkoilemassa. Kuopus on oppinut kävelemään kärryn kanssa ja välillä ottaa muutamia askeleita ilman tukeakin joten kohta riittää vauhtia meidän elämässä.:D  Esikoista koitetaan opettaa ajamaan pyörällä mutta tytön motivaatio on vielä hieman hakusessa. Ilma oli ihana. Nyt on pakko nauttia näistä lämpimistä syysilloista ennen kuin alkaa syksyn sateet. Kävin vielä juoksulenkillä lasten mentyä nukkumaan.  Tällä kertaa menin vähän päälle 7 kilsan lenkin ja aikaa kului 45 minuuttia. Loppumatka on pelkkää ylä- ja alamäkeä kunnes tulee pitkä suora. Noi mäet on kyllä yleensä ollu aika tahdin tappajia mutta nyt juoksin nekin reippaasti ja loppua kohden juoksuvauhti vain kiihtyi. Viikonloppuna olis tarkoitus vielä käydä lenkillä ja alkuviikosta mutta sitten pitää taas himmata tahtia kun on puolimaratonin aika.

Il divon poijaat sai aikaiseksi kylmät väreet

Vau! Siis mikä konsertti. Ihan huikeita miehiä ja mitkä äänet. I'm in love. Olisin voinut jäädä kuuntelemaan heitä loppu iäksi. Itse kappaleet joita he esittävät olivat heidän uusimmalta albumiltaan a musical affair. Musikaalit ei ole olleet mun juttu koskaan joten en kovin montaa laulua tiennyt, mutta ei se haitannut koska hyvältä kuulosti.

Ainoa miinus oli se, että ne oli bongannu keikkakiertueelle mukaan jonkun naikkosen nimeltä Mazz Murray. Ihan tuntematon nimi ja ulkonäöllisesti ja äänestä olisi voinut sanoa hänen olevan sekoitus Samantha Foxia ja Bonnie Tayloria. Eli ei mikään kovin kuuma pakkaus.:D Hyvä ääni hänelläkin oli, se on pakko myöntää. Mutta tiedättekö kun on asennoitunut siihen, että näet komeat miehet lavalla laulamassa romattisia biisejä ja yhtäkkiä lavalle pamahtaa blondi joka päättää vetästä another bite the dust biisin. Whaattt?? Loppu konsertin ajan vain toivoi,ettei tätä naikkosta enää päästetä lavalle mutta kyllä se kävi lavalla useasti. Kestettävä oli.

Kerran olen aiemmin ollut Il Divon konsertissa ja täytyy sanoa,että edellinen oli parempi. Toki silloin oli tuttuja biisejä joita oli soitettu radiossakin ja kotoota löytyi heidän levynsä.  Olen nähnyt Il Divon myös 2005 Miamin lentokentällä. :D

 

Loppuun pahoittelut kuvien surkeasta laadusta mutta iphonen kamera on ihan surkea. Sillä ei vaan saa hyviä kuvia. Kamerat oli tottakai kiellettyjä joten kännykällä oli jokunen kuva otettava.

Sieniretken saalis

Meillä oli tänään työpaikassa henkilökunnan virikepäivä ja parin työkaverin kanssa lähdettiin Marttojen järjestämälle sieniretkelle. Porukalla kokoonnuttiin ja sovittiin aika jolloin piti palata takaisin autoille. Meillä oli 1,5h aikaa kerätä sieniä. Mun kori oli jo alkumetreillä täysi koska kori oli niin pieni ja löysin vain isoja sieniä.:D  Muutama tuttukin sieni löytyi mutta suurin osa oli vain "haperoita", "rouskuja" tai "tatteja". Nimet saatiin niille sitten lopuksi kun Martan täti kävi sieniä läpi.

 

Meille osui hyvä sää ja metsässä puski hiki kun jalassa kumisaappaat, farkut ja tuulitakki vielä päällä. Juotavasta olisin vaikka maksanut sillä hetkellä. Kori oli tosiaan täynnä kun tultiin autoille takaisin mutta pikku hiljaa korissa nökötti enää lampaankääpä. Se on kuuleman mukaan todellinen herkkusieni ja mulle kerrottiin, että kun lampaankäävän leivittää ja paistaa niin parempaa ei voisi olla. Kokeiltava se sitten oli.

Sienit putsattuani,leivitin ne ja paistoin. Lisukkeeksi salaattia. Jopa mieheni mielestä lampaankääpä oli syötävää. Ihan hyvää se oli, mutta ehkä kermaperunat tai kermainen pippurikastike olisi tehnyt siitä entistä parempaa. Leivitettynä ja paistettuna sieni ei ehkä ollut sieltä terveellisimmästä päästä mutta samapa tuo. Olenpahan uskaltanut kokeilla tehdä ruokaa jostain muustakin metsäsienestä kuin kanttarelleista ja suppilovahveroista.  Oon ylpeä itsestäni.:)