maanantai 11. elokuuta 2014

Perus maanantai töissä

Olen monesti miettinyt olenko ollenkaan oikealla alalla.  Aina kun töissä on ollut kamalan raskas päivä niin voisin vaihtaa alaa vaikka heti.  Vika ei ole työpaikassa koska olen ollut monessa terveydenhuollonalan paikassa töissä ja sama meininki on kaikkialla.  Mä en voi käsittää miten ns. sairaat ihmiset jaksaa valittaa tullessaan päivystykseen. Eikö päivystys olekaan se paikka jonne tullaan pää kainalossa? Todellisuudessa sinne tulee ihan kaikkea muuta kuin niitä oikeasti kipeitä. Tämä nyt vain mun kokemus päivystys työskentelystä, ei herneitä nenään.

Kaikki tulee päivystykseen asenteella mulle kaikki heti-asenteella. Ei ymmärretä, että akuutimmat hoidetaan ensin ja sitten esimerkiksi flunssapotilaat. Suurin osa flunssapotilaistakin voisi mieluummin parannella itseään kotona eikä odottaa pari tuntia päivystyksen käytävällä saadakseen lääkäriltä luvan ottaa särkylääkettä. Mikä siinäkin on, että jos joku paikka kipeenä niin ei oteta särkylääkettä? Sitten tullaan päivystykseen vinkumaan kun sattuu ja kysyttäessä ootko ottanut lääkettä niin vastaus on aina EN OO.  Ihan kuin ei uskallettaisiin  käyttää maalaisjärkeä ja odottaa kotona kuumeen laskemista vaan tullaan heti lääkäriin ja sen kuumeen on laskettava sillä sekunnilla.

Tänään oli päivä joka taas opetti miten kieroja ihmiset ovat saadakseen päivystysajan. Heti aamu kahdeksalta odotti mies henkilö virtsaamisongelmineen ja hänet olisi pitänyt hoitaa heti. Kun alettiin hoitaa niin piti lopettaa kun sattuu. Lääkäri määräsi röntgeniin josta potilas tulikin hetken päästä sanomaan ettei hänellä ole aikaa siellä odottaa vaan lähtee nyt asioille. Kiva. Potilas ei ollut sitten sanonut röntgenhoitajille mitään poislähdöstä vaan he siellä päässä odottelivat potilasta ja etsivät joka paikasta. Että tälläistä.  Tänä potilas oli tullut ajanvaraukseen sanomaan, että pois ei lähde ennen kuin on pissa saatu tulemaan. Hän kävi vessassa pissalla juuri ennen vastaanotolle tuloa.

Sitten oli mummo joka päivystyksen käytävällä kovaan ääneen ihmetteli milloin pääsee lääkäriin kun on niska niin kipeä. Toki se oli ollut jo parin kuukauden ajan. Samalla väänteli päätä puolelta toiselle ja mietti mikä vaivaa.  Sanoi vielä meille hoitajille, että oli oikea lottovoitto kun saikin päivystysajan. Ajanvaraukseen hän oli sanonut, ettei ole nukkunut kolmeen päivään koska kipu oli niin kova. Mikähän mahtoi totuus olla?

Oikeasti kipeitä potilaita jotka lähtivät ambulanssilla sairaalaan oli laskettavissa yhden käden sormilla ja päivän aikana potilaita oli varmaan lähemmäs 30.  En halua syyllistää ketään ja ajanvarauksen kauttahan nämäkin oli aikansa saaneet. Vika ei siis ole potilaissa.  Mua vaan henk koht ärsyttää se valitus joka päivystyksen käytävillä kuuluu kun joutuu odottamaan.  Jos ei nappaa odotella siellä niin voi pysytellä kotona. Niin se vain menee.

Itse potilaiden hoitoon ei sinänsä kulu aikaa vaan lähinnä kirjaamiseen koneelle. Sen tekevät lääkäri ja hoitaja samasta potilaasta, mikäli kummatkin ovat hoitaneet. Kaikki pitää kirjata.  Tämä on se jota potilaat ei myöskään ymmärrä.  Tullaan ajanvaraukseen ja halutaan lääkärin katsovan lapsen korvaa. Eihän siinä mene kuin muutama minuutti. Totta. Mikäli siellä on tulehdus, pitää kirjoittaa antibioottikuuri. Lääkäri kirjoittaa potilaan tilasta. Hän voi joutua konsultoimaan jotain toista lääkäriä. Korva voidaan joutua imemään tai huuhtelemaan. Näihin kuluu aikaa ja hetken päästä on tunti kulunut kun potilas on otettu sisälle. Eihän hänellä ollut kuin se muutaman minuutin juttu.

Seuraava ärtymyksen aihe.  Joka päivä kuulee jonkun omaisen tai potilaan suusta: hoitajat ne vaan juoksee huoneesta toiseen eikä potilaitten jono liiku mihinkään. Anteeksi mitä!! Miten me potilaita hoidettaisiin jos meillä olisi käytössä yksi huone jossa kaiken pitäisi tapahtua? Tämä nostaa oikeasti niskakarvat pystyyn. Potilaita voi olla neljässä eri huoneessa tarkkailussa. Pitäiskö niiden vaan maata siellä? Ilmeisesti. Usealta otetaan vaan esimerkiksi tulehdusarvo jolloin he käyvät pikaisesti hoitohuoneessa ja pääsevät kotiin.  Kaikkia hoitotarvikkeita ei millään voi pitää yhdessä huoneessa joten niitä haetaan jolloin joutuu vaihtamaan huonetta. Voi ei, taas ne hoitajat juoksee huoneesta toiseen. Pitäiskö potilaiden pissata purkkiin meidän edessä, että voidaan se heti siinä tutkia ilman, että vaihdetaan huonetta?  En käsitä ihmisten järjenjuoksua.  Ihan vain kaikille tiedoksi, että kyllä niitä potilaita hoidetaan vaikka juostaankin huoneesta toiseen.

Sitten on nämä tapaukset jotka odottavat liiankin kauan oireidensa kanssa vaikka olisi oikeasti hätä.  Ne kiittävät ja ovat ystävällisiä vaikka ovat hitokseen kipeitä.  Näiden ihmisten takia töihin jaksaa mennä päivästä toiseen.  :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti