Mikä boogie?

Hyvältä näyttää niin kuin kuuluukin.. Vai miten se biisi meneekään. :D  Uusia tuulia on puhaltamassa minunkin suuntaani ja mietin jos riskinotto kannattaa vai ei. Eikö olekin ärsyttävää kun kertoo vain salamyhkäisesti asioista. Minusta ainakin on. Kertoisin jos olisin varma päätöksestäni mutta vielä asia on harkinnan alla.

Jos meinaan hommaan lähteä niin pitäisi ihan oikeasti panostaa kroppaani. Ihan niin kuin päästä varpaisiin asti. Onko minusta siihen? Himoitsenko jatkuvasti herkkuja? Josta tuli mieleen, että eilinen hesessä käynti oli todellinen pettymys. Yök! Ja en ole miettimässä bikini fitness kisoja enkä muutakaan urheilua.

Kaikki asiat mihin pitäisi sijoittaa rahaa ennen homman alkua tuntuu huonolta idealta. Mitä muut on mieltä? Tämän takia mietin kannattaako panostaa jos ei onnistukaan. Tosin sitähän en voi tietää ellen kokeile. Kokeilunhalua taas löytyy koska enhän muuten olisi laittanut hakemustakaan.  Positiivinen reaktio hakemuksesta oli todellinen yllätys enkä moista olisi uskonut. Pitäisi siis tehdä asialle jotain jos haluaa jotain elämässä saavuttaa. Eikö se näin mene?

Hiljaiselo ei tarkoita etteikö mitään tapahtuisi elämässäni

Aamusta asti ollut menoa ja meininkiä. Lasten kanssa vietettiin päivä ostoskeskus skanssissa miehen ollessa hetken aamusta töissä ennen junan lähtöä. Käytiin yhdessä syömässä ja ruoka-ostoksilla jonka jälkeen käytiin saattamassa isi junaan. Huomenna ovat perillä Tukholmassa ja käyvät juoksemassa maratoonin. Jännittää kuinka mahtavat jaksaa juosta.  Noh enivei, mun vanhemmat odottivat jo pihalla kun päästiin kotiin. Samaan aikaan oli ihan hirmuinen sadepilvi yläpuolella ja vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Tietty kun kannettavaa oli sisälle vaikka kuinka paljon.

Hetken aikaa juotiin kahvia ja seurusteltiin jolloin sade laantui ja päästiin pihalle. Nyt oli projektina nimittäin leikkimökin rakennus meidän pikku prinsessalle. Minä odotan lähinnä, että pääsen sisustuspuuhiin. :D  Toki vielä siihen vaiheeseen on pitkä matka. Huomenna avuksi rientää toinenkin ukki jos homma nopeutuisi sitten.  Koko päivä siinä menikin lautoja kantaessa. Lapset nukahtivat nopeasti, olivat tainneet saada raikkaan ilman myrkytyksen. :D Ihanaa mennä itsekin nukkumaan vaikka joudunkin nukkumaan keittiön sohvalla. Huomenna uusi päivä ja paljon tehtävää. Hyvät yöt.:)

Uudet perheenjäsenet

Tässähän nämä nyt ovat. Meidän uudet perheenjäsenet. Toivottavasti munivat paljon, niin saadaan syödä munakkaita. :)

Mietteitä...

Mitä sinä muuttaisit kropassasi? Miksi?

Olen monessakin blogissa törmännyt naisten kertomuksiin mikä heitä omassa vartalossa ärsyttää. Onko niitä naisia olemassa jotka ovat 100% tyytyväisiä vartaloonsa? Eniten olen yllättynyt monen fitnestypyn olevan epätyytyväinen. Toki he nimenomaan koittavat tavoitella sitä unelma vartaloa ja varmasti nälkä kasvaa syödessä jolloin mikään ei riitä vaan halutaan olla entistä paremman näköisiä.

Meistä tavallisista " pulliaisista" varmaan 99% on epätyytyväisiä vartaloonsa.  Aina on joku kohta joka ärsyttää. Omassa vartalossani ei juuri muuta kuin epäkohtia olekaan. :/ joskus sentään olin tyytyväisempi esimerkiksi vatsaani, mutta lasten myötä sekin on tullut kamalaksi.  Saakohan löystynyttä ja arpista vatsanahkaa koskaan enää hyvännäköiseksi. Kirurgin veitsellä varmasti mutta omin konstein?

Selluliitti dynamiitti on vielä keksimättä mutta kokeilisin jos sellaista olisi.  Suurin osa naisista kärsii selluliitista. Miksi sitä sitten pidetään niin kamalana asiana jos sitä on about kaikilla?  Eikös nainen jolla ei ole selluliittia, ole kummajainen?  Tai vähintäänkin Alien. :D

Tissit. Niin mitä ne on? Joku muu on tainnut tarvinnut niitä. Aiemmin jo pienet ovat lähes kokonaan hävinneet. Rintaimplantit olisi vastaus tähän. Hirveän hintaista johon ei tällä pulliaisella ole varaa.

Tätäkö on naisten elämä? Epätyytyväisyyttä koko elämän ajan. Iän karttuessa epäkohtia vain tulee lisää vai tuleeko?  Onkohan kukaan kysynyt 90- vuotiaalta mitä mieltä hän on itsestään?  Onko sen ikäinen ihminen jo sinut itsensä kanssa?  Valuuko naisten elämä " hukkaan" jokapäiväisten mietteiden kanssa painiessa?

Itse yritän päästä tästä jatkuvasta vartalon tutkailusta eroon.  Ei se kroppa miksikään muutu katson minä peiliin kerran viikossa tai 10 kertaa päivässä. Ne läskit ym. Epäkohdat pysyy niin kauan kunnes
niille tekee jotain. Ei ne itsestään häviä. Tämän kun naiset oppisivat.

Mielestäni pitää pystyä myös elämään. Elämä on loppujen lopussa lyhyt ja jos sekin menee murehtiessa niin on varmasti vielä lyhyempi. Miksei nauttisi siitä ajasta täysin rinnoin?  Hahaa, eli ei muuta kuin silikonit hakemaan. :D

Mistä te muuten juttelette kavereidenne kanssa? Todella usein puhe nimittäin kääntyy laihduttamiseen, treenaamiseen ja vartalon epäkohtiin.  Varsinkin jos puheet lapsista on jo käsitelty niin varmasti siirtyy puhe vartaloon.

Mikä siinä on niin tärkeää naisille? Sen kun tietäisin niin kertoisin. :D

Viiden viikon loppukiri

Saliohjelma vaihtui vielä viimeisen kerran ja aerobistakin on lisätty 4-6 kertaan viikossa. Sali pysyy nelijakoisena mutta nyt vaihdetaan lihasryhmäjakoa toisenlaiseen. Saadaan enemmän palautusta yläkehon lihaksille kun taksi vaihdetaan vetävät liikkeet ensimmäisenä ja työntävät liikkeet toisena päivänä. Uusia liikkeitä on myös mukana joten ei muuta kuin Google apuun. :)

Nyt jos joskus on pakko tsempata. Viisi viimeistä viikkoa. Ei ole paha tai ei pitäisi. Varsinkaan kun mukaan tuli myös herkkupäivä. Kerran viikossa saa herkutella. Mikäs sen ihanampaa.

Tästä päivästä tulikin siis kauppapäivä koska jääkaappi ammottaa tyhjyyttään ja dieetin mukaan pitää syödä. ( tai ainakin yrittää. :D)