perjantai 28. maaliskuuta 2014

Uskomatonta mutta totta

Motivaatio laihdutuksen suhteen on ollut tosi hukassa viime päivien aikana. Olen vain herkutellut ja potenut morkkista. Miten voikin motivaatio kääntyä päälaelleen muutamassa päivässä? Paino on tosin pysynyt samassa lukemassa varmaan jo neljän viikon ajan mikä kismittää todella paljon. Nyt pitäisi vain keksiä mitä tehdä toisin jotta paino lähtisi taas laskuun.

Kävin sentään tiistaina parissa jumpassa, keskiviikkona treenasin kotona ja eilen kävin hölkkäämässä kaverin kanssa. Sain taas hieman lisäpuhtia kun huomasin, että jaksoin hölkätä 7 kilsan lenkin. Minulle tuo on jo pitkä matka mutta nälkä kasvaa syödessä ja seuraavaksi voi yrittää taas hieman pidempää lenkkiä. Luulin myös, etten pysty puhumaan lenkin aikana ja hieman jo kadutti, että lähdin kaverin kanssa kun yksinkin olisi voinut mutta hyvin pystyin puhumaan. Sain tsempattua kaverini hölkkäämään ylämäet joita on monta ennen kotia. Hän oli varma, että jos juoksee mäet niin kuolee ennen kotia. Ei kuollut ja jaksoi juosta.:D

Ensi viikolla alkaa uudet kujeet painonpudotuksen suhteen, mutta siitä lisää sitten ensi viikolla. :)

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Kateellisuuttako?

Eilen tuli jumppaa ennen puheeksi kaverin kanssa anoreksia. Kaverilleni oli kerrottu kuinka vakava sairaus anoreksia on, ihan kuin hänellä olisi se vaikka on pudottanut 9kiloa päästääkseen normaalipainoiseksi.  Mikä siinä on ettei toisen pudotetuista kiloista voi olla iloinen? Miksi pitää heti epäillä, että menee liian pitkälle urheilu jos käy viisi kertaa viikossa jumpassa? Tai on anoreksia jos syö terveellisesti? Ollaanko me ihmiset vain niin kateellista porukkaa, että heti kun joku onnistuu niin pitää lannistaa sen onnellisuus. "Eihän kukaan saa olla onnellinen saati laiha jos minä en ole. "

Tämän laihdutusprojektin aikana olen saanut liudan kysymyksiä kavereilta ja sukulaisilta, jotka enemmän tai vähemmän kyseenalaistavat projektini. Alkuviikosta kysyttiin miksi haluan laihduttaa? Johon vastasin, että en ole tyytyväinen itseeni ja haluan kesällä bikini kunnossa. Jatkokysymyksenä esitettiin miksi pitää olla bikini kunnossa? Olenhan jo naimisissa joten en kai enää miesten takia laihduta.  En tosiaankaan laihduta mieheni takia vaan itseni takia. Miksi en laihduttaisi jos en ole tyytyväinen itseeni? Jos minulla nyt on aikaa laihduttaa ja urheilla niin teen sen nyt, enkä kesän jälkeen jolloin paluu töihin koittaa. Seuraavaksi oletettiin, että olen jo normaalin painoindeksin sisällä mikä sekään ei pidä paikkaansa. Vielä olisi kolmisen kiloa jäljellä pääsyyn normaaliin painoindeksiin. Se ei vaikuta paljolta mutta itselleni se on iso porras jonka yli on päästävä.

Huvittavinta on se, että moni kyselee ruokavaliosta ja liikuntamääristä mutta vain muutama on huomannut, että terveelliset elämäntavat ovat tuottaneet tulostakin.  Eihän sillä ole mitään merkitystä vaikka kukaan ei huomaisi minun laihtuneen mutta se toki tuo lisä motivaatiota.  En ole kehujen metsästelijä enkä sellaiseksi aio ryhtyäkään, mutta kehut silloin tällöin nostaa itsetuntoa.

Se huomataan kyllä heti, jos muutaman extra kilon olet saanut hankittua mutta muutaman pudotetun kilon hävitystä kukaan ei huomaa.  Extra kiloistasi puhutaan taatusti selän takana ja mietitään varmaan raskaudenkin mahdollisuutta.  Laihduttaessasi taas puhutaan kuinka yli on urheilu hulluutesi mennyt ja miten se kuihtuu silmissä. Tosin minun tapauksessani kuihtuminen on vielä hyvin hyvin kaukana. Miksi on niin vaikeaa kehua jonkun upeaa laihdutus rupeamaa? Miksi siitä pitää heti alkaa vääntämään kaikenlaista moskaa? Minä en ainakaan pidä siitä, että laihdutukseni syitä aletaan arvioimaan, että onko ne päteviä. En voi sille mitään, että en viihdy tämän kokoisessa kropassani. Olenko itsekäs jos haluan mahtua trendikkäiden vaatekauppojen vaatteisiin? Taidan olla myös täysin hölmö kun haluan mennä bikinit päälle uimarannalle saatuani kaksi lasta. Tarkoittaako lasten hankkiminen myöskin uimapuvun ostoa? Ei tarkoita. Jokainen taplaa tyylillään mutta minä haluan myös näyttää hyvältä niissä bikineissä kesällä ja se ei tarkoita kuihtunutta luurankoa vaan lihaksikasta    naisellista vartaloa. :)





tiistai 25. maaliskuuta 2014

Kiusalliset herkut

Viikko hurahti nopeammin kuin edellinen viikko ja sekin meni minusta nopeasti. Jumpassa ja salilla on tullut käytyä tällä viikolla reippaaseen tahtiin. Kyläilty on ja meillä on käynyt kyläilijöitä. Josta päästäänkin päivän aiheeseen. Miten välttää kiusallinen tilanne kavereiden luona kun et halua syödä herkkuja? Täytyy myöntää, että onneksi menemme koko perhe ja mieheni voi syödä herkkuja minunkin edestäni. :D Muuten en edes välittäisi koko asiasta, mutta olemme menossa sinne ensimmäistä kertaa kylään meidän parisuhteen aikana ja nämä ovat mieheni kavereita.  Omille kavereilleni kehtaisin jo kutsu vaiheessa sanoa, että kahvi riittää. En ihan ehdoton ole ollut herkkujen suhteen mutta en haluaisi kokea sitä morkkista joka päivä herkun syömisestä. Miten voikin tulla niin kamala morkkis herkuista? Onko se vaan sitä, että tietää niiden olevan kielletyllä listalla ja vähän niinkuin salaa menisi syömään?:D  Olen aiemminkin todennut, ettei se yhden päivän lipsuminen ole haitaksi painonpudotukselle mutta kun ei se yleensä jää yhteen päivään vaan parin viikon päästä huomaa edelleen lipsuvansa. Se on minun heikkouteni. Ei saisi lipsua ollenkaan.

Ensi kuussa tulee parikin hankalaa tilannetta ruokailujen suhteen kun pitäisi mennä ravintolaan syömään ja vielä viikon siellä kaksi kertaa. Olen miettinyt rankemman dieetin aloittamisista ja sen aloittaminen ajoittuisi juurikin hieman ennen näitä ravintola reissuja. En haluaisi heti pilata dieettiä josta maksan mutta en haluaisi perua näitä reissujakaan. Siinäpä vasta pulma. Kumpi on tärkeämpää laihdutus vai kavereiden näkeminen. Voisinhan toki mennä ravintolaan ja olla syömättä mutta sekin tuntuu tyhmältä. Varsinkin kun olen sen toisen ruokailun jo maksanut.  Teenkö saas kärpäsestä härkästä?


lauantai 22. maaliskuuta 2014

Täytetty kesäkurpitsa

Täytetty kesäkurpitsa on yksi helpoimmista ruuista jonka tiedän. Olin ostanut kaksi kesäkurpitsaa koska olivat tarjouksessa ja jääkaapissa oli valmiina paistettua jauhelihaa. Halkaistaan kurpitsa ja kuoritaan sisällys pois. Sisälmyksen voisi hyvin paistaa jauhelihan tai broilerisuikaleiden kanssa. Täytetään kurpitsa jonka jälkeen olen laittanut sekaan vielä kananmunan. Sen voi jättää pois tai laittaa lisukkeeksi vielä esimerkiksi fetajuustoa tai juustoraastetta. Kevyessä versiossa olen jättänyt juustot kokonaan pois ja silti on maistunut hyvältä.  Täytettä kannattaa muokata oman maun mukaan mieleiseksi koska sinnehän sopii melkein mikä vaan kun itsestään kesäkurpitsa on aika mautonta.


torstai 20. maaliskuuta 2014

Voimaharjoittelu- anatomia kirja

Tilasin uuden kirjan jo itseasiassa pari viikkoa sitten ja mutta nyt vasta ehdin perehtymään siihen. Kirja on voimaharjoittelu- anatomia ja sen on kirjoittanut Pat Manoccha. Kirja on mielestäni hyvä tämmöiselle aloittelijalle, jolla ei ole kamalasti tietoa salilla tehtävistä liikkeistä.  Kirjassa on harjoitusten kohdalla  selkeät ohjeet ja hyvät kuvat siitä mihin lihaksiin liike kohdistuu.  Kirjassa on myös 12 malliharjoitusohjelmaa; aloittelijalle, keskitasolle ja edistyneelle neljä kullekin.  Vielä kun olisi aikaa tehdä näitä treenejä kotona. :D Pitää ottaa ylös paperille osa liikkeistä ja tehdä niitä salilla oman ohjelman lisäksi. Saa sitten jotain vaihtelua siihenkin.