tiistai 18. maaliskuuta 2014

Tiistain fiilikset

Eilen oli lepopäivä ja tänään heti aamusta kirmasin elixiaan. Pikkuinen salikaverini tosin nukahti jo ennen lähtöä. Hyvin oli taas mennyt lapsiparkissa vaikka aina jännitän, että koska minut haetaan pois.





Ensin oli vuorossa heart beat, joka on puolen tunnin intervallijumppa. Olen käynyt tammikuusta asti tässä jumpassa ja nyt huomaa kunnon jo selvästi kohonneen kun jaksaa PALJON paremmin. Syke nousee edelleen korkealla mutta se ei menoa haittaa koska ei tule sellaista "kuolema kuittaa" olotilaa. Kerroinkin kun minulla meni selkä tässä samaisessa jumpassa lauantaina. En pystynyt hyppimään yhtään. Nyt kun olen viikonlopun aikana ottanut tulehduskipulääkettä ja venytellyt pakaroita niin ei hypyt tuntuneet missään. Minullehan tämä vaiva on jo tuttu ja tiesin mistä selkäkipu johtuu. Kuopuksen syntymän jälkeen selkäkipu oli jotain ihan uskomatonta ja kävin lääkärissä joka määräsi fysioterapeutille. Siellä sain hierontaa ja sähköhoitoa. Yllätykseksi selän hieronta ei tuntunutkaan pahalle vaan jumissa olikin pakarat. Olin ilmeisesti jännittänyt synnyttäessä koko kropan ihan jumiin. Itku meinasi hieronnan aikana tulla, mutta jo  parin kerran jälkeen alkoi helpottaa. Venyttelyt, hieronta ja liikunta auttoivat niin, että tämä oli nyt vasta ensimmäinen kerta hierontojen jälkeen kun selkä kipeytyi taas. Aikaa edellisestä on kuitenkin parisen kuukautta. Tämä toimi nyt ehkä taas jonkinlaisena muistutuksena itselle, että pitää AINA muistaa venytellä. Olen aika laiska esimerkiksi salin jälkeen itsekseni venyttelemään.

Jumpan jälkeen jäin vielä salille tekemään vatsat ja ojentajat. Yläkropan treenaaminen on minulle paljon mielekkäämpää kuin alakropan. Nyt olen sentään hieman edistynyt asiassa ja uskaltautunut jopa jalkaprässiin. :D Yläkroppani on muutenkin ollut aina paremmassa kunnossa johtuen työstäni ambulanssissa josta tosin olen ollut viimeiset kolme vuotta joko sairas-, äitiys- tai opintovapaalla. :D Jokatapauksessa työhön paluu koittaa loppu vuodesta joka toimii kyllä hyvänä motivaattorina koska siellä ei rapakunnossa pärjää. Tässä tämän hetkinen tilanne yläkropan suhteen.





Nyt vasta kuvia katsoessa tajuan, että onhan sitä jotain lihasta tullut näkyviin eli ihan turhaan en ole jumpissa ja salilla käynyt. Selästä en saanut itse otettua onnistuneita otoksia joten se tulee myöhemmin kun saan miehestäni apua kuvien ottamiseen.

Huomenna on vuorossa pt:n kanssa "treffit" jonka jälkeen jään vielä salille tekemään jalkatreenin. Pt: n tapaamisesta kerron huomenna lisää ja kehonkoostumusmittauksen tuloksista. Jos niitä uskaltaa jukaista.:D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti