Yummy, yummy, yummy I got love in my tummy

Niin mä vaan sorruin taas jäätelöön. Töissä pystyin pitäytymään erossa karkeista mutta kotiin kun pääsin niin jo oli sormet pakastimen kahvassa kiinni. Kävin jopa ostamassa aamulla purkkaa kaupasta jotta mun ei jatkuvasti tekisi mieli makeaa. Melkein koko purkkapaketti (sellanen pieni) menikin työpäivän aikana. :D Viimeisten viikkojen aikana on tullut herkuteltua ihan hirveästi. Siitä se makeanhimo sitten jääkin päälle. Nyt pitäisi saada kierre katkaistua. Kuulostinpa mä addiktoituneelta. No ehkä mä vähän olenkin addiktoitunut makeaan.

* Tässä kirjoitellessa syön gluteenittomia keksejä* ...välillä pyyhkien keksinmuruja näppäimistöltä.

Kuulemma makeanhimo yllättää jos syö liian vähän, ruokarytmi on epäsäännöllinen, syö väärin, ei juo tarpeeksi vettä ja makeasta on tullut tapa. Noista edellä mainituista kohdista tasan yksi pitää paikkaansa ja se on tuo viimeinen. Kun pystyisikin olemaan vaikka pari viikkoa tai edes viikon olemaan ilman herkkuja niin varmasti helpottuisi.

Kävin sentään aamulla Elixiassa pyörähtämässä xycling tunnilla. Olin jo pakannut treenikassin valmiiksi ja kello oli soittamassa 6.30. Kuopus kuitenkin heräsi 6.10 ja päätin lähteä siltä istumalta ajelemaan kohti Turkua. Hiki oli jo valmiiksi ja litimärkänä salista poistuin.  Tosi hyvä tunti ja 45 minuuttia on kyllä ihan sopiva xycling tunnin pituus. Miten se voi olla niin tylsää?? Tosin olen aina ajatellut juoksusta samoin. Joskus muinoin tykkäsin xyclingistä ja kävin jopa niillä 75 minuutin tunneilla.  Niin ne fiilikset vaan vuosien mittaan muuttuu.  Kovasti tekisi mieli mennä kokeilemaan jotain uutta.  Vaihtelu todellakin virkistää.:)